Tervehdys foorumin jäsenet. Tulipas tuossa kuumimpaan kelkka-aikaan (heinäkuun alussa) hommattua lopultakin itselle moottorikelkka. (Edellisen kerran tuli vakituisemmin ajeltua penskana 70-luvulla Lynx 20, wankelilla) Nyt on tallissa vähän uudempi ja rajumpi 520, (1981), pitkällä ja leveällä telalla sekä 1pyttysella sassin moottorilla. Teknisesti vaikuttaa olevan ihan hyvässä kunnossa. Runkoa on ehyt ja sitä ei ole pahemmin kolhittu/hitsailtu. Matto on siedettävässä kunnossa.Kaikki sähköt pelaa, moottorissa on puristuksia ja lähtee hyvin käyntiin (kuin palmun alta) ja vaihteet toimivat. Nopeusmittari ei toimi, mutta jarrulevyltä lähtevä akseli näyttäisi olevan irti. Tavoitteena on jatkossa (talvisin) vetää mökillä latuhöylää ja ehkä vähän polttopuuta mettästä. Olen tässä vähän kahden vaiheilla -- rungossa on alkaavaa ruostumista. Ehkä nyt heti kannataisi purkaa koko paketti ja puhdistaa/maalata runko kauttaaltaan. Samalla voisi korjata nopeusmittarin, tehdä uuden plexin, tarkistaa laakeroinnit, johdot ja letkut. Kestäisi sitten seuraavat 40 vuotta.. Mitäpä suositellaan/kommentoidaan tämmöisestä suunnitelmasta? Muuten moottorissa näyttää olevan paikka starttimoottorille. Löytyyköhän semmoisia mistään vai pitääkö alkaa askartelemaan jostakin moottoripyörän startista?
Meillä oli juuri tuo rautanen 520 J käytössä, vm. 1978 tais olla. Kuomu vähän erimallia ja moottorisuojaa ei ollu, vaan kone oli siinä "sylissä" kätevästi. Tekniikka ja alusta oli sama kuin kuvissa. Ajettiin paskaa pelloille, heiniä ladoista ja puuta metästä. Puuhommat oli kovia tekniikalle, vaikka rekeä veettiin kovetettuja polkuja pitkin. Jos/kun kelkka jäi kiinni umpiseen tai soseeseen, niin oli melekonen homma kaivaa lynksi pois... Ajot oli alle 10 km kotoa, jotta oli kohtuumatka hiihtää/kävellä takasin.
