Taustaa: Vikingin moottori räjähti ketjunkiristimen tyyppivikaan. https://ty4stroke.com/threads/cam-chain-tensioner-replacement-3-cylinder-engine-05-07.90826/ Varaosamoottori oli kokenut kosteusvaurion kuusen alla säilytyksessä ja siellä on renkaat jumissa yhdessä pytyssä. Puristukset 12, 12, 6. Tarkoitus on ottaa kone auki, herkistellä kolmannen pytyn renkaat tai tarvittaessa vaihtaa ja käänteisessä purkujärjestyksessä sitten uusien tiivisteiden kanssa moottori takaisin läjään. Kysymyksiä: - Mistä työkalu engine spacerin pyörittelemiseen? Moottori on edelleen kiinni palassa runkoa. Hieman mietityttää miten moottori lähtee siitä irti. Sisäkierre jossa spaceri liikkuu ei jatku läpi asti. - Täydellinen tiivistesarja tilattu. Tarvitsenko muuta materiaalia? - Mistä päivitetty ketjunkiristin? Paikallinen Yamaha Center(voisivat tietysti jälkimarkkinoida minulle ilmaisen kiristimen ja spacerityökalun?!) vai kenties ulkomaisesta verkkokaupasta? - Onko moottorissa momenttikriittisiä pultteja tai vaihdettavia pultteja? - Mistä kupariset "pakodonitsit" haitarien ja pakoputken väliin. Satanen kolmesta kuparirenkaasta tuntuu kovalta. Oletteko sorvailleet omia tai myyköhän joku tällä palstalla niitä? - Ja ennenkaikkea: Kannattako?
Muuta en noista Yamahoista ymmärrä, kuin että noita pakoputken donitseja on tosiaan useampi sorvaillut ja ollut täälä myynnissä. Hieman taidettu eri materiaalejakin kokeilla. (voisivat tietysti jälkimarkkinoida minulle ilmaisen kiristimen) <- Mutta tämä. Oikeesti. -05 ja ajettu +10tkm ? Kehtaako tuollasta edes foorumille kirjotettuna toiveena julkasta ? Minä en ainakaan. Ehkä sielä liikkeessä mainitsisin (jos siis laite olis ollut itellä vasta kuukauden tai kaks), työkalua lainaan kysellessä, mutta en viittis edes täälä mainita, puhutaan kuitenkin 13 vuotta vanhasta laitteesta.
Mikään muu ei merkkaa kuin, että osat saadaan ja kelkka takaisin käyttöön. Kelpaako vauriokoneen lohko mikäli se jää ylimääräiseksi? Mitä olisit maksamassa about? Jos kosteusvaurio on pilannut sylinteriseinämät elinsiirtomoottorissa niin lohko lentää ulos vikingistä ja sen ympärille rakennellaan ehjä kone. Lisäys: Paljonko tuosta lohkosta saa voimaa?
Otappa yhteyttä, meillä on noita motteja purettuna. Voipi löytyä monenlaista kirjistäjää, taitaa olla yksi tehdasuusi kampiakselikin mulla pöydällä.
Tuohan on aika oleellinen tieto kaikille 03-08 triplan omistajille. Kannattaa tarkistaa, onko kiristäjä ongelmallinen vanha malli vai uusi. Oli ihan uutta tietoa.
Vikingissä on hyvän kokoinen apurunko, mutta apurunko ja variaattori ei ollut yhdistelmä, jolla vikingin moottori tulisi ulos vaan moottori kiilautuu variaattorista ja vesipumpusta nostaessa runkoon ja apurunkoon. Apurunkoa ei meinaa irroittaa, joten sopiva pultti olisi pikaisesti löydettävä ja hydraulisesti ehkä hammastahnalla tai muulla vesiliukoisella massalla tai tapilla variaattori poistettava. Olisiko kenelläkään tuon variaattorin ulosvetäjän kierrekokoa hollilla? Olen ottanut kuvia Viking prosessista ja otan edelleen ja lopulta ehkä prosessoin kuvasarjan johonkin muuhun formaattiin. Täältä voi hämmästellä kuvasarjaa toistaiseksi. https://drive.google.com/drive/folders/1ybnAhvxTaKPnbzzJx0cfNbrgXjO3m2rr?usp=sharing Varaosamoottori on levällään pöydällä. Odottaa männänrenkaita kaput moottorista. Vesivaurio on rajoittunut nimenomaan männänrenkaisiin. Muuten kone kiiltelee uutuuttaan.
No otin sen moottorin kuitenkin apurungon läpi pois ja totesin, että toiseen suuntaan prosessi kulkee niinikään apurunko irroitettuna. Sen verran oli riskiä vaurioittaa johtosarjaa, liittimiä, letkuja yms. ettei kannata. Marginaalia oli niinkin vähän, että tuurilla se sieltä tuli pyörittelemällä pois. Ikäänkuin japanilainen insinööri olisi sen niin tehnyt, että asiat sopii tekemään oikealla tavalla ja oikoreittiä pitkin. Engine spaceri ongelma ratkesi eilen. Kierretankoon hitsataan mutteri päähän ja toiseen päähän ajetaan rälläkällä ainetta pois kahdelta sivulta siten, että jää 4-5mm leveä kaista keskelle. Hionnat eivät saa olla liian syvät tai työkalu taipuu. Työkalu toimi täydellisesti. Variaattorin ulostyöntämiseen pultin koko on M18x1.5 ja totesin hammastahnan olevan huono idea. Jos jotain täyteainetta sinne vaakasuorassa laittaa se täytyy työntää paineella aina pohjalta asti esim. rasvaprässillä tai muuten jää valtavasti ilmaa sinne. Rasvaa ei kuulema pitäisi laittaa, mutta seuraavalla kerralla kyllä käytän jotain liuottimilla irtoavaa perusrasvaa varmaankin. Varaosakoneesta on selvästi vaseliinilla työnnetty variaattori irti. Pitänee erikoishuolellisesti se kartioakseli puhdistaa. Myöskin M8 pehmeätä terästä oleva pultti välitappina oli huono idea! Tappia käyttäessä tapin täytyy olla koko putken levyinen ja mielellään kovaa terästä ja kannattaa se keskitystappikin siihen tehdä joka menee kampuran reikään. Yksi M8 välipultti sinne katosi ihmeellisesti ja sitten aloin työntelemään perään muttereita ja niitä upposi melkein kymmenen. Variaattorin lopulta irrotessa löytyi möykyksi taipunut pultti ja läjä muttereita hammastahnan seasta. Variaattori ei näytä siltä, että se olisi asiasta moksiskaan ainakaan silmämääräisesti katsottuna. En huomaa mitään naarmuja tai monttuja putken sisäpinnassa. Kertokaas vähän vanhojen kannenpulttejen käytöstä, jos tiedätte jotain? Projekti mennään putjetti edellä ja liian hyvää ei tarvitse tehdä niin jäivät 16eur hintaiset pultit ostamatta. Myöskään kaaviossa pulttejen kohdalla ei ole NEW merkintää. Kokemuksia?
En ole ees tiivistettä vaihtanu uuteen. Kyllä vanhoilla on kestäny. Vedellä noita kytkimiä on irroiteltu, mutta tarvii saada se laite kyljelleen.
Hyvä tietää. Laitoitko pultteihin mitään manuaalin ohjeesta poikkeavaa ainetta (näköjään moottoriöljy) tai käytitkö poikkeavaa kiristysmenetelmää?
Muistaakseni Paikkari joskus kertoi, että kyseisestä moottorista saa hipistelemällä vilkkaamman kulkineen, joka pärjää kaasari-nelipyttyisellekkin lähdöissä. Ilmeisesti ajoitukset eivät tehtaan jäljilitä ole ihan spot-on? Oliko siinä jotain muutakin...
Kanavat hipistelee kohdilleen,avarampi vaimennin ja voimalinja. Kyseesähän oli gt warre, eli ruisku. Jako ok. @Kaki , puhallellu kierteet lähinnä tyhjäksi ja vetäny kiinni. Nokka pukit on kaikkein tarkimmat ku kasaat. Ne on sen kilo/10 nm eikä yhtään yli.
Nyt on varaosakoneessa kaikissa pytyissä toimivat männänrenkaat. Laiteltiin kampikammio takaisin kiinni ja silikoonit väliin. Kampikammiota irroittaessa ja kiinnittäessä on öljypumpun ketjulle peltinen ohjuri, jonka pultit avataan niiden paljastuessa magneeton pyörän takaa, jolloin ketju saadaan tiputettua läpi ja kampikammio irti. Se oli ehkä mielenkiintoisin kohta takaisin kasatessa. Itsekseen kasatessa varmasti täytyisi keksiä mekanismi pitää kampikammiota koholla ja irti silikoonista kunnes ketju on nostettu ja ohjuri kiritty. Kampura, magneeton pyörä, laakerit, ketjunkiristimen muovilirpakkeet ja kaikki mahdollinen pidettiin paikoillaan. Variaattorin pään päätylaakerin lohkon(ylemmät 2) puoleiset pultit kannattaa pitää ainakin osittain kirittynä kampikammion ollessa irti, ettei kampura lennä niin herkästi pöydälle lohkoa pyöritellessä, silloin täytyy muuten ihmetellä tasapainotusakselin linjausta kampuraan. Ylösalaisin lohkon saa parhaiten, kun laittaa pyttyjen alle korokkeen antamaan tilaa roinalle vesipumpun päässä ja siirtää lohkon pöydän reunalle siten, että nokkaketju ja muovilirpake roikkuvat vapaasti pöydän reunan ulkopuolella. Leväytin viimeiseksi varaosakoneen kannen ja pesin höyrypesurilla kauttaaltaan. Huomenna olisi tarkoitus putsia venttiilit ja sitten kokeilla tuollaista hiontatahna + venttiilinhiontatutti juttua, josta kuulin ensimmäistä kertaa toissapäivänä. Haasteellisin asia tulee varmastikkin olemaan venttiilivarren tiivisteiden asennus. Edelliset ovat jo revitty, joten uusien täytyy mennä paikalleen ensimmäisellä yrittämällä. Arvioin moottorin iän, säilytyksen, imu/pako kanavien säilytyksenjälkeisen kunnon, sekä venttiilinvarsissa aina kanteen asti nousseen irtoruosteen/lian perusteella, että tiivisteiden vaihto voi olla perusteltua. Hieman täytyy miettiä sopivan kokoisen asennusputken valitsemista. Tiivisteet ainakin irroittaessa taipuilivat ja ruhjoutuivat herkästi. Ehkä asentaessa asennusöljyn kanssa ne lupsahtelevat nätisti paikoilleen. Jos joku ihmettelee mitä tuo molybdeeni öljy(ei rasva) on niin red linen liquid assembly lube on sitä, jos sellaista mielii käyttää. Kuulema menee hifistelyn puolelle tämän ikäisen laitteen laittelussa.
Ehkä tässävaiheessa tarpeeton vinkki. Männänrenkaiden jumin saa korjattua laittamalla kiehuvaa moottoriöljyä tulpanreiästä männänpäälle, tulppa löysästi kiinni ja pyöräyttämällä puristusta pyttyyn. Mäntähän tietty saa olla sylinterissä alhaalla öljyä laitettaessa. Mikäli kansi on jo irti on kaadetaan kiehuva öljy suoraan männänpäälle. Hieno homma että viitsit dokumentoida tuon rempan, tuosta monelle vinkkejä. Hifistelyä tai ei mutta se euron osa tai tiiviste tulee usein loppupeleissä kalliinmaksi kun huolella laatuosilla tehty remppa.
Joo no ne männänrenkaat olivat hyvin kiinni. Keitettiin 120asteisessa dieselissä ja moukaroitiin kumivasaralla. Öljyrenkaat lähtivät irti, ylin lähti puoliksi ja se katkottiin. Lopulta ylimmän ja keskimmäisen renkaan irroitukseen mäntä ruuvipenkkiin kumejen väliin tasaisia koneistuspintoja ja männän lakea hyödyntäen ja talttapää + vasara hommina. Venttiilintiivisteet nousivat reilusti rasvattuina asennusöljyllä helposti venttiilinvarsien päälle ja napsahtivat pienellä hylsyllä painaessa nätisti paikoilleen. Kyllä se jamahan manuaali kannattaa ostaa. Sanoisin, että about välttämätön. Pelkästään moottorista on sentin paksuinen nippu A4 paperia. Oikean dokumentin tunnistaa yli 20MB koosta purettuna. Pieni kysymysmerkki oli hieman lyhyesti kuvattu kannen pulttejen 2 kertaa kiristäminen, joiden välissä löysäys. Tehtiin niin, että löysättiin yksi pultti kerrallaan ja kiristettiin takaisin. Ei vaikuttanut mitenkään järkevältä idealta löysätä kaikkia ja kiristää kaikki uudelleen. Oli miten oli, pannu on öljypumppua ja öljypohjaa vaille kasassa. AJOITUS JA KIRISTIN: Venttiiliajoituksen säätö tehtiin asettamalla magneettokoppa väliaikaisesti paikalleen ja ajoitusmerkki näkyviin. Nokka-askeleiden kääntämiseen soveltui rälläkällä ohennettu ison rälläkän laikan kiristin. Sen nimittäin pitää sopia kannen päädyn ja rattaan väliin ja tulemaan poiskin. Ennen nokka-akseleiden asentamista kannattanee tarkistaa tikulla tulpanreijistä männät keskelle, sillä nokka-akselit voi asentaa 180astetta "vinoon" ja venttiilejen täytyy silloin sopia avautumaan. Nokka-akseleissa täytyy näkyä ensimmäisissä nokissa reijät ylöspäin. Jos reikää ei näy on nokka 180astetta "vinossa" ja niitä on silloin pyöriteltävä 180astetta. Kannattaa myöskin laittaa pitkävarsinen väännin roikkumaan alaspäin kampuran pultista, jolloin näkee, jos kampura pyörähtää ketjua kiristellessä. Ensimmäiseksi kannattaa asentaa oikeanpuoleinen ratas eli puoli, jolla ei ole ketjunkiristintä. Ratasta ei kannata vääntää suoraan vaakatasoon kuvan mukaisesti vaan vaakatasosta hieman myötäpäivään johtuen ketjussa olevasta löysistä puolella, jolla ei ole ketjunkiristintä. Kun ketju ja ratas sattuvat myötäpäivään vaakatasosta kääntäessä kohdilleen ketju työnnetään ensimmäisen rattaan päälle ja rattaan laelta varmistetaan reippaalla voimalla painaen, ettei ketju hyppää rattaan ottaessa takaisin päin ja asettuessa linjausmerkit vaakasuoraan. Sitten käännellään vasemmanpuoleinen ratas linjausmerkit vaakasuoraan ja ketju päälle. Tässä vaiheessa on kätevä siirtää ketjun kiristäminen oikeanpuoleisen rattaan lakea painamasta nokka-akseleiden rattaiden väliin painamaan ketjua montulle. Sitten isolla pultilla työntää ketjunkiristimen reijästä voimallisesti, kunnes ketju nousee vaakasuoraan. Nokkien pitäisi silloin kääntyä molempien linjausmerkit vaakasuoraan. Kannattaa tarkistaa myöskin ajoitusmerkki magneettokopasta joka välissä, sillä nokissa riittää voimaa kääntämään kampiakselia. Kun onnistunut ajoitus on todettu jatketaan painamista nokkien välistä ketjua montulle ja asennetaan ja laukaistaan ketjunkiristin vetämällä metalliklipsu irti. Jos ajoitus menee pieleen on ketjunkiristimen sisällä reijässä ruuvimeisselilla pyöritettävä juttu, jolla kiristimen voi kelata takaisin sisään samalla pöytää vasten painaen ja kiristimen ollessa pohjassa metalliklipsu asennetaan takaisin kiristimeen. Ketjunkiristimen asennuksen jälkeen nokkia avustetaan hieman käsin kiristämään löysyys pois ketjusta nokkien välissä ja kun ketju tuntuu pingottuvan voi painamisen ketjusta lopettaa. Ketjunkiristin ei toimi aivan kuin vapaa jousi vaan hieman vaimennetusti. Jos tekee pelkän kiristimenvaihtorempan kannattaa vaan painaa ketjua alas nokkien välistä ja vaihtaa kiristin ja lopuksi tarkistaa ajoitus. LOHKOJEN EROJA: Aloin vaihtamaan murjoutunutta öljynlauhdutinta ja totesin järkyttyneenä lohkon olevan eri! Öljynlauhduttimen kiinnitys on erilainen. 2 Ylintä kiinnitysruuvia on nostettu korkeammalle lohkossa. Silmämääräisesti koko muu lohko on muuten identtinen. Öljynlauhduttimen sijainti on silmämääräisesti sama. Varaosamoottorin(vector) lohkon koodi 8ES 00 ja vikingin lohkon koodi 8ES 01. Muut moottorin osat ovat identtisiä moottoreiden välillä. Öljynlahduttimet ovat kuitenkin saman kokoisia, joten mitään "työkelkkaversiota" lohkosta tuskin on. Ehkä vain jostain syystä on haluttu ylemmät pultit parempaan paikaan. Ylemmät pultit menevät läpi jonnekkin. Ilmaa puhaltaessa suhina kuuluu moottorin kanavista. Olen tällaisiin pultteihin, jossa pyydetään laittamaan loctiteä laittanut lvi-kierretiivistettä, joka pitää nesteet kaasut erillään, myöskin petroolituotteet yms. ja lisää hieman lukitusta pulttiin. En tiedä moottorin lämmön vaikutusta tuohon tiivisteeseen, ainakin se pehmenee. Korkeamman lämpötilan kierretiiviste voisi olla parempi vaihtoehto, tosin tämäkin on luvattu kestävän käytön aina 150asteessa asti. Lähes poikkeuksetta ruuvin reikä menee näissä loctite-merkatuissa kohteissa läpi tilaan, jossa on öljyä tai jäähdytysnestettä. Periaatteessa vikingin moottorin öljynlauhduttimen saa tilalle poraamalla toiset kiinnitysreijät. Olisiko kenelläkään ylimääräistä lauhdutinta pyörimässä, jos menee nesteet sekaisin? Lauhdutin kyllä piti paineistamattomattomana vettä ihan hyvin, mutta parempi vaihtaa ensitilassa. Napsahtava momenttivarsi pienille momenteille olisi kätevä verrattuna viisarimalliin, jossa kaksi erillistä asteikkoa hämäävät jatkuvasti. Jokainen napsahtava momenttivarsi ei vaan toimi luotettavasti 10Nm väännöllä. Joo nyt alkaa aika+energia loppua dokumentoinnista, kun kuvat tulevat nyt ristiin rastiin kahdesta eri moottorista, sekä kelkasta itsestään. Pitää yrittää koostaa jälkikäteen. Kelkan kasaamista en dokumentoi kuvaamalla, se on lähinnä käänteinen prosessi variaattoria lukuunottamatta, mutta ensisavut täytyy dokumentoida.
Tänään laitettiin vauhdilla kahden miehityksellä moottori ja tingentangelit paikalleen. Apurunko jäi sittenkin paikalleen(ei vaan motivaatio riittänyt ja hyvä niin) ja moottorinostinta hyödyntäen moottori haki paikkansa nopeasti toisen pyöritellessä ja toisen operoidessa nostinta. Moottorin voi suhkot turvallisesti laskea pohjan varaan moottorin kiinnikkeiden kohdalla. Varoo vain telatunneliin menevää jäähdytysletkun haaraliitosta. Moottorin ollessa laskettuna oikealla kohdalla alas öljypohja linjautuu pohjaa vasten ja sisemmät moottorin kiinnikkeet nojautuvat telatunnelia vasten. Edessä ohjauksen varsistot estävät moottorin liukumisen eteenpäin. Öljynsuodatin jää irti pohjasta ja seinämistä vapaaseen tilaan jopa moottorin ollessa pohjan varassa. HYRSKÄHTI TULILLE! https://drive.google.com/file/d/1T1GmUT9gPdhM9De5NIhuWE0baUcmsgXS/view?usp=sharing Jännityksellä seuraamme kuinka se toimii. Kiitos tuesta ja mielenkiinnosta aiheeseen.
Hyvä homma kun ei alkanu vastustamaan. Pientä huomiota vuosien varrella nuista tullut tuon öljyntäytön osalta, kuivaan koneeseen öljyt yläkautta ja loput sumppuun. Kerkeskö hupsauttamaan öljyt huohotinletkusta kun ei ollu kotelo paikoillaan?
