Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Tähän saa mieluusti ehdottaa missä muualla se vika on. Jos valot kytketty pois päältä niin tässä systeemissä ei ole mitään muuta kuin valokäämi, jännitteensäädin ja niiden väliset johdot. Tänään taas mittasin yleismittarilla valokäämin vastuksen, luokkaa 0.15ohm sillä tarkkuudella kun keskitason yleismittarilla pystyy mittaamaan. Speksi taisi olla 0.15-0.3ohm tai jotain sinnepäin. Vastus käämin molemmista päistä maahan yli 200Mohm, eli yli mittarin näyttämän. Tyhjäkäynnillä tuli n. 13 V AC jännitettä, kun kaasua lisäsi niin nousi tasaisesti ja kunnon kierroksilla mentiin 60V hujakoilla. Mittaan vielä oskilloskoopilla ensi viikonloppuna mutta en ymmärrä mikä käämissä voisi olla vikana. Nuo jännitteet just niinkuin pitää. Johdot tuli mitattua samalla kuin käämikin. Pidän kiinni siitä teoriasta, että jännitteensäätimet tässä syypää. Ainakin siihen asti kunnes joku kertoo laittaneensa 503 Rotaxiin ilman ongelmia samanlaisen jännitteensäätimen joita itse olen kokeillut .... Tässä ne mitä olen itse kokeillut ja jotka ei toimineet tai rikkoutuivat: 1) 01-15402 jännitteensäädin Teo Lehtimäeltä 2) Spare Wheel D-81-615 yleismallinen säädin (tälläisen taisin vahingossa nyt tilata uuden, prkl..) 3 Joku kolmas, yritän löytää tiedot ....
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? En jaksanut lukea koko ketjua läpi mutta omaan OC 600 laitoin sellaisen yksijohtoisen jännitteen säätimen. Kesti ehkä 2 minuuttia.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Muuten, teetkö tämän mittauksen, kun staattorin liitin on paikoillaan vai irti? Entä onko vaikutusta liittimen kytkemisellä vastusarvoon? Kyllä se vika vielä löytyy, vaikka sitten juuri heikoista jännitteensäätimistä.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Tämä mittaus on tehtävä liittimen ollessa irti ja mittalaitteena on käytettävä eristysvastusmittaria muuten tulos on epävarma ainoastaan selvästi viallisen staattorin eristystilan voi todeta yleismittarilla.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Siis tarkoitatko staattorilla sytytyksen ensiopuolaa vaiko valokäämiä ? En nyt muista tarkkaan kun en ole laitteen lähettyvillä mutta koneen sisältä tulee johtokimppu jossa muutama johto menee CDI purkkiin, oisko 2 johtoa. CDI purkista menee taas toinen johto suoraan ulkoiselle sytytyspuolalle. Sytytyksen johdot ei mene ollenkaan koneen kyljessö olevan sokeripalaliittimen kautta (kts kuvassa muta liitin sytytyspuolan vieressä. Sitten samassa johtokimpussa keltainen ja keltamusta johto tulevat valopuolalta tuolle sokeripalaliittimelle. Alkuperäisessä systeemissä tuolla liittimessä valokäämin plus johto (kelt) haarautuu jännitteensäätimelle ja virtalukolle josta valot päälle/pois. Miinusjohto (kelt musta ja sitten kelt vihr) taas haarautuu runkokontaktiin ja oisko ollu kanssa johto sinne virtalukon suuntaan. Kaikki mittaukset tein niin että valokäämin johdot irti kaikista liittimistä.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Valopuolaa tarkoitin minä. Pulssikäämi saattaa hajota eristysvastusmittarilla koska siinä on paljon ohutta lankaa saattaa tehä vyyhtisulun joten sitä ei ainakaan kovin korkeella jännitteellä kannata mitata ehkä 60V voi kyllä mutta valoongelmastahan tässä olikin kyse.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? En millään usko että valopuolassa on mitään vikaa, sieltähän tulee aivan oikeaa jännitettä ulos, kuten olen jo 2 kertaan mitannut. Mutta jos olisikin rikki, niin en edelleenkään ymmärrä miten valopuolan eristevika rikkoisi jännitteensäätimen. Tuleeko puolasta ylisuurta jännitettä tai virtaa jos sen eriste rikki ? Minun järjen mukaan tulee normaalia vähemmän tehoa ulos ? Edelleenkään kyse ei ole siitä että valot tai valopuola ei toimi, vaan siitä että minun käsitykseni mukaan jännitteensäädin on huonolaatuinen tai ei kestä tarvittaavaa tehoa. Jos on joku mekanismi jolla eristevikainen käämi rikkoo jännitteensäätimen niin kertoisitteko. Muuten toivoisin ettei jauhettaisi sitä enää.... sori.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? En usko minäkään että puolassa olisi vika.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Kiitos että kommentoitte vaikka alkaa menemään hermo näin yksinkertaisen ongelman kanssa...... Kaikensuuntainen kommentointi auttaa miettimään olisiko oikeasti joku muu tekijä joka vaikuttaa asiaan. Monissa jännitteensäätimissä on maininta että toimivat vain akun kanssa, koska akun iso kapasitanssi suodattaa tuollaisen tyristori/zener säätimen toimintaa. Rupesin miettimään onko tässä kelkassa jostain syystä olematon kapasitanssi tuolla sähkösysteemissä muihin kelkkoihin verrattuna. Tässähän saa tosiaan aivan kaikki valot pois eikä säädintä silloin kuormita yhtään mikään. Toinen uusi ajatus liittyy maadotukseen. Omassa koneessani ei ollut alunperin maajohtoa koneen ja kelkan rungon välillä. Lisäsin sen mutta en olekaan varma onko se hyvä vai huono, minun järjen mukaan hyvä..... Nämä perusasiat pitänee vatvoa vielä kerran läpi. Ehkä kokeilen iso kondensaattoria jännitteensäätimen rinnalle.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Tämä sivu tuttu? http://www.challengers101.com/RotaxChargeSys.html Nuo mitatut voltit ainakin pitää aika hyvin paikkansa (linkin sivun mukaan). Tuolla on noita ilman akkuja ja akulla varustetun tasuri/säädin kaavoja..
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Jännitteensäätimen pitää hukata/hävittää sitä enemmän tehoa mitä vähemmän lampuissa kuluu. Eli jännitteensäädin on suurimmalla rasituksella kun valot kokonaan pois. Esim tuossa mopon säätimessä yllä nuo kaksi tyristoria katkoo valokäämin ulostuloa niin että ulostulo kytketään lähes maahan silloinkun akulle menevä jännite pyrkii nousemaan liian korkeaksi. Hukkatehoa ei synny tässä tapauksessa yhtäpaljon kuin mitä käämin teho. Eli lähellekäään 160W ei tarvitse hävittää lämmöksi säätimessä .... Rotax 503 koneessa on kaikissa minun näkemissäni dokumenteissa aina 160W valokäämi riippumatta siitä on akkua tai sähköstarttia vai ei kumpaakaan. Esim tuossa yllämanitussa 1984 skidoo manuaalissa Blizzard 5500 skemasta näkee. Tuossakaan kelkassa ei akkua eikä starttia. Kytkennät hyvin samanlaiset kuin mun Lynx 5900 kelkassa. 75W valokäämi löytyy vanhemmista Sachsin koneista joissa "ongelma" siis pienempi. Tosin lamputkin sitten aika vaatimattomat... etuvalo 30W. 2-johtoisten jännitteensäätimien osalta ei ole useimmiten kerrottu tehoa eikä oikein muutakaan mikä kertoisi säätimen tehokkuudesta jotain. Ei myöskään ole kerrottu sisäänmenon maksimijännitettä joka minusta olisi olennainen tieto. Noissa kevytlentokoneiden rotaxeissa erilainen staattorisysteemi, valo/latauskäämi erilainen. Näkyy tuosta sivulta jonka Jack linkkasi. Sama sivu oli siinä edellä minullakin mainittu..... Erilaisesta käämistä riippumatta jännitteet hyvin samanlaisia ainakin minun mittausten mukaan. Skidoon manuaaleissa on käytetty valokäämin testaukseen jotain rotaxin 80-luvun testilaitetta jossa ledi palaa kun käämi ok, ja ledi ei pala kun käämi rikki. Ei paljon auta ongelman etsimisessä kun esim käämin ulostulojännitteitä ei ole kerrottu. On vaan sanottu että käämin vastus keskimäärin 0.25ohm.
Haluttaisi melkein väittää että kyseessä on maapuolen vika. Maadoitus välillä valopuolan maapuoli - moottori - runko - säätimen maadoitus pätkii. Maat kun häviää hetkellisesti niin jännitteensäädin ei enää kykene kuormittamaan valopuolaa -> valopuolan jännitteensäätimelle tuottama jännite nousee sinne valopuolan maksimiin (oliko nyt 60v tjsp). Maat palautuvat takaisin ja jännitteensäätimen tulokarvassa on tarjolla 60v, tämä puolestaan saa aikaan läpilyönnin säätimen komponentissa X. Yksijohtoisen säätimen ei tarvitse kunnossa olevassa kytkennässä kestää kuin 15v jännitettä. Säädin huolehtii itse että jännite ei sen ylemmäs pääse. Tämän voi todentaa mittaamalla mutta jos ei jaksa niin sohvalla pääsee samaan lopputulokseen kun vähän miettii. Maita jos säädin ei saa niin ei se pysty myöskään tuota tulopuolen jännitettä leikkaamaan (oltava valopuolan päästä säätimelle asti katkeamaton ketju). Tällöinkään (paska) säädin ei hajoa jos maita ei räimäistä uudelleen "kuntoon" koneen ollessa käynnissä. Kokonaan uusi tarina on sitten vielä jännitepiikit maita ja oikosulkuja räpsytellessä. Akun perässä olevasta 24v systeemistä on tullut skoopilla mittailtua 180v luokkaa olevia piikkejä. Siinä vaiheessa niitä paskoja laitteita alkaa löytyä enemmänkin.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Rotax 503 koneessa valopuola ei ole maadoittu koneen sisällä. Ei ole missään muussakaan vanhassa kelkassa mitä minulla on. Valopuola on täysin kelluva, se on mekaanisesti kiinni koneessa, mutta käämilangat päät tulevat koneen ulkopuolella eristettyinä. Selvinnee tuosta ylläselostamastani mittauksesta, puolan sarjavastus luokassa 0.25ohm, molemmista päistä koneen runkoon mitattu vastus yli yleismittarin näyttämän. Valopuolan johdot tulevat aivan suoraan jännitteensäätimelle. Tuon alkuperäisen jännitteensäätimen metallilaippa, joka siis on myös sen maajohto, on pultattu kelkan runkoon. Samassa pultissa myös toinen käämiltä tuleva johto. Ei ole eikä voi olla tuollainen kone-runko-jne maavika. Sen sijaan tuo on kyllä hyvä yleishuomio, että jännitteensäädin ei ehkä kestä olla hetkeäkään irti valopuolasta eli jännitteensäädintä ei ehkä ole tehty kestämään valopuolan maksimijännitettä, sanotaan vaikka 100 VAC. Tosin ihan perusmallin tasasuuntausdiodeja ja tyristoreita löytyy 400V-1000V jännitteenkestohaarukassa joten hassulta tuntuisi että sellaisia ei olisi käytetty, mutta hyvinkin mahdollista kun Kiinassa halvalla tehdään.... Jos tämä pitää paikkansa, sellainen vikamekanismi olisi olemassa että jos jompikumpi käämin johdoista jostain melkein poikki tai juotos käämiltä tyyppiä johtaa/ei johda, tuo voisi selittää hajoamisen. Esim kun kone käy ja tärisee niin aina silloin tällöin kontakti katoaa vaikka sekunniksi....tai sekunnin sadasosaksi ja sitten säädin kärähtää. Hankala tutkia kun oikein lyhyitä pätkimisiä yleismittari ei edes huomaa. Pitää katsoa ens viikonloppuna mitä skoopilla saisi irti tuosta ulostulosta.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Juuri tänään kasailin Sachs Sa 290:n magneeton. Siinä valokäämin molemmat johdot tulee ulos kuten iiroh tuossa aiemmin totesi, joten ainakaan ehjillä johdoilla ei maavuotoja tuolta sisällä synny. Sytytyskäämi sensijaan on maadoitettu magneeton sisällä, mutta se onkin toinen juttu.
Tarkka kytkentä/johdotus ei näemmä ollutkaan se mitä luulin. Hyvä tietää kun tuollainen 377 ratoxilla varustettu laite itselläkin löytyy. Yksin säätimen jännitekesto ei tee autuaaksi, pitäisi vielä kestää kohtuu napakka syöksyvirta sillä hetkellä kun ne karvat sattuu kontaktin tapaamaan. Myös hetkellinen oikosulku saa poistuessaan ampumaan jännitteen korkealle. Valopuolan läpi huilaa reippaasti virtaa ja kun kuorma äkillisesti katoaa niin puolan induktanssi pyrkii pitämään virran vakiona -> jännite kimpoaa <0,5s ajaksi kohtuu rapakalle tasolle (ns. load dump). Tätä voi halutessaan testata ottamalla mersustaan akun irti auton ollessa käynnissä. Hyvää suunnittelua jos mitään ei hajoa. Ei ole mitenkään mahdotonta tehdä jännitteensäädintä mikä kestää kaikki nämä erikoistilanteetkin. Alkuperäinen säädin on varmaankin ainakin vähän sinne päin suunnittelultaan (TVS-diodia jne). Kiinan kaverit tuskin vaivaa jaksavat nähdä ja mieluuumminhan ostajakin sen halvemman Ebaysta valkkaa. Periaatteessa nuo transienttisuojat olisi helppo lisätä säätimen viereen jälkikäteenkin.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Päätin edelleen pitäytyä tuossa käsityksessä, että kyse huonolaatuisista jännitteensäätimistä ja otin käsittelyyn tuon "heavy duty"-versioksi mainostetun, juuri hankkimani, hyvinkin paljon alkuperäistä muistuttavan säätimen. Eli siis tuo jonka AdhD_Juha vinkkasi, Duellin katalogista 01-154-21. Edit: kannattaa muuten huomioida että tällä ihan samalla numerolla 01-154-21 myydään myös säädintä joka ei ole heavy duty. Tämä tehokkaampi (?) on leveämpi ja metallirivassa on 4 reikää 3 sijaan. Sitten tuossa kyljessä on numero 14-08 mitä sitten tarkoittaakin. Tätä myydään ainakin skidoo ja polaris-kelkkoihin joissa manuaalistartti. Esim tuossa ainakin näyttäisi olevan sama kapistus SPI-merkillä ( vai onko SPI=SnowX?): http://www.amazon.com/SPI-01-154-21-Voltage-Regulator-Polaris/dp/B00Q5LC0ZQ Eli jätin ne oskilloskooppihommat toistaiseksi väliin.... Laitoin kiinni alkuperäiseen paikkaan, hion vielä pellille ja sileäksi kiinnityskohdan varmuuden vuoksi. Kytkennät täysin kuten alkuperäiset. Ei siis tasasuuntaajaa tai mitään extraa. Vaihdoin kärähtäneet polttimot, eteen H4 ja taakse 2kpl 5W putkimallin polttimoita. Valot löytyi heti. En uskaltanut vielä kokeilla valojen poislaittamista virtalukosta. Kaasuttelin paikallaan reippaasti muutaman kerran, ajoin lyhyen lenkin ja ainakin vielä toimii... En tosin päässyt kunnolla ajamaan kun täällä etelässä (taas) vähän lunta ja jäälle nousi vesi kun veden pinta kohosi. Katsotaan kuinka kauan kestää nyt tämä versio. Raportoin ainakin jos hajoaa.... Ohessa muutama kuva.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Asennuskuvasta katottuna tuon säätimen sijoituspaikka ei ehkä ole ihan paras. Ainakin pitemmässä ajossa pakari kuumottaa vieressä ja miten lie ilman kierto tuossa kohden. Voi olla että ei ole mitään merkitystä.
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Ihan hyvä huomio, mutta juuri tuossa se on alunperinkin tässä kelkassa ollut. Siinä on valmiit kiinnitysreiätkin ja pellissä tasainen kohta josta lämpö johtuu telatunnelin etureunaan. Telatunneli taas kaiketi pysyy aika viileänä kun lumi huuhtelee. Tämä ei tietysti tarkoita etteikö parempiakin kohtia löytyisi. Tähän asti kaikki tarvikejännitteensäätimet on hajonneet ennenkuin kone ja pakari on ehtineet edes lämmetä....
Vs: Kestävä tasasuuntaaja/ jännitteensäädin Rotax 503:een, mistä ? Jos kiinalaisia osia säätimessä, tai Kiinassa tehty niin saa varautua siihen, että kylmyyden kesto on joko +/-0°C, -25°C ta erittäin harvoin -40°C. Erityisesti regulaattoreissa on hyvin paljon sellaisiakin malleja, jotka hajoavat käytössä kun menee asteenkin pakkaselle. Itseltä kahtena talvena peräkkäin hajosi 8kW:n dieselaggregaatin jännitesäädin. Oli muuten kiinalaista tekoa. Kestää tuon -25°C, mutta kun Inarin takamailla on jonkun kerran ollut -35° ja jopa -42°C. Piti vaan kaksi kertaa ostaa a`78 Eur + postikulut, ennenkuin aloin tutkimaan komponenttien specifikaatioita. Nyt otan talveksi sisälle(kiinnitys pikaliittimillä) ja jos käytän talvella, esilämmitän laatikon ennen käyttöä. Alkoi kestämään. Kelkkahommissa tämä ei käy laatuun. Tässä hyvä esimerkki: http://www.hobbytronics.co.uk/datasheets/L7812.pdf Siinä on kahdenlaista arvoa niin pakkasen- kuin lämmönkestollekin. Toinen on 0°C/+125°C ja toinen -40°C/+125°C. Erityisesti näissä regulaattoreissa, joissa käytetään operaatiovahvistimia on noita lämpötilaongelmia lähes kaikkien valmistajien halvemmissa malleissa. LM taitaa olla ainut, joka pitää vielä kiinni tuosta -55°C/+175°C kaikissa komponenteissa. Syy siis voi olla pakkanenkin. Ei tuo linkki ole ainut, jossa näin on. Voi sanoa, että lähes kaikilla säätäjien valmistajilla on noita huonosti kylmää kestäviä malleja. Edit: Se voi olla myös alimittainen konkka. PARAMETERS TEMPERATURE RANGE The Operating Temperature Range is the temperature range over which the part will function, when limits given in the specification. It is the range of ambient temperatures for which the capacitor has been designed to operate continuously. The low-temperature limit is set largely by the cold resistivity of the electrolyte. The higher cold resistivity increases the capacitor’s ESR 10 to 100 fold and reduces the available capacitance. CDM Cornell Dubilier • 140 Technology Place • Liberty, SC 29657 • Phone: (864)843-2277 • Fax: (864)843-3800 Typical temperature ranges are –20 oC to 55 oC, –25 oC to 85 oC, –40 oC to 85 oC, –55 oC to 85 oC, –40 oC to 105 oC, –55 oC to 105 oC and –55 oC to 125 oC.
