Hyvvää koitin tehjä... Hyvin pelittää Eurolana. On kyllä ollu jokasen euron arvoinen aparaatti. Kolme talvea olen tuota kiskonu ja ei voi olla kuin tyytyväinen. Ite en tuoho hintaan alkais ite raketaan. Jotain kertoo lumista se, että eilen onnistuin rikkoon ensimmäistä kertaa aisan varmistussokan. Onneksi varasokat oli tuossa aisassa elmukelmussa. Nyt niille pitää keksiä joku uus paikka.
Tommonen herkku löyty kuusen alta on juuri sopiva meidän reiteille päijäthämeeseen kun leveyttä ei ole kun 2m 18cm jos vaav tulee lunta tarpeeks
Ensimmäinen uran lanaus/polkeminen tehty tälle päivää. Yli-iin kylältä Halajärven rantaan kävin Lumikilla mutkan pyörähtään. Näin alkukaudesta poletaan urastoa tampparin jyrsimestä tehdyllä paininlevyllä. Jyrsimestä poistettu moottori ja pohjaan hitsattu 5 vai 6 millisestä kantattu levy. Tampparissa on kellunta tätä käyttöä varten nii ei tarvi koko aikaa olla säätämässä paininlevyn korkeutta. Pari kuvaa liitteeksi. Nyt oli sopivan märkää lunta nii hyvin tamppautuu.
Kävin testailemassa tuommosta rajamiesmallin lanaa. Mahottoman hyvä vehe ja yksinkertainen. Tätä ei ole tehty ison jääpatin poistoon, mutta ennemminkin alkutalven tasailuun. Tuo keskierä on painotettu tuolla isolla jousella perästä päin. T'ämän ansiosta se pääsee antamaan periksi jos se tökkää kiveen tahi kantoon. Eli otumat ei tunnu kelkassa. Kun rakenne tuon tollainen, niin nuo sivun sukset tai tuo runko uppoaa hyvin lumeen. Näin se leikkaa itsensä lumihankeen ja tällä on helppo oikaista reuna. Eli jos uralle on ajettu yksi jälki, niin tuolla saa leikattua sen suoraksi. Nätti homma. Ja on kevyt vetää. Lisäksi tuo karhunterä repii pienet mättäät jne maasta ja tasoittaa jäljen entisestään. Itelle jos innostun rakentamaan samanlaisen, niin teen siitä vähä leviämmän. Ajattelin että sellanen 20 cm oli sopiva. Näin tuo lana kulkis pikkusen paremmin kelkan jäljen ulkopuolella. Perälevyn tekisin ihan vähän laajemma ja pistäisin siihen pienen painon. Lisäksi tekisin perälevystä pakkaavan version. Eli sellaisen portautetun.
Mitenkä se on kannattaako tohon tamppariin laitella jyrsin perään vai rakennella lana kumpi on parempi reitin hoidossa
Paljonkohan pitäs hintaa saaha jos nelarityökelkillä lanaa latukonetta kiskos työkseen. Tunti/kilsa? Joskus tarjouksia kyselleet, ois vähä kiinnostanu lanuuhommat. Jos joku urakoitsija suuntia uskaltas kertoo ,kuluja.
Tunti hinnoittelulla vehkeet pysyy parempana ja jälki myös.Ei tarvi kilometr millä kelkalla arvelit kiskoa lanaa? Oletko mitannut polttoaineen kulutusta lanan vedossa?
Niin no, Tuntihommana mukava tehä mutta kuka maksaa tunteina? Tuommosessaki puuhassa pystyy melko helpolla kuitenkin vasotteleen tunteja. Kulutus on nelareissa, vähä riippuen kelkasta sielä 2-4 litraa tunnissa. Kakstaheissa tuplat.
Homma vielä ajatus asteella siksi kyselenkin. Eli toinen kelkka ois tarkoitus laittaa, omiakin hommia ois. Ehkä joku rs viging tai 59/ 69 brb nelari 900 Kilometri hintoja monesti vailla olleet. Söiskö nuo sitten sen 2-4/h. Entä per kilometri? En ole itse niin paljo työhommia tehnyt ,että työkelkan kulutusta oisi voinut laskea.
Niin, Nuo ACE moottorit on kaikkein pieninkulutuksisia. Ite jos veturia ettisin, niin kattelisin käytetyn 69 Yetin ja niistä alkupään peleistä eli 600 ACE:n. Tuo 900 ACE on moneen vetohommaan oikeasti jo liianki tehokas. Ei lanahommissa tarvi tehoa hulluna. 600 ACE riittää vallan mainiosti. Toki Skandic ace tms hoitaa homman yhtä lailla. Mutta ajatuksena sanon, että 600 on parempi ku 900.. Tuo per kilometri on liukuva käsite. Kun joskus kilometrin lanaaminen vaatii kahdensuuntaisen ajon. Eli monesti soppari on niin että kilsat on aina tupla, se pitää ottaa huomion. Mutta karkeasti voin sanoa että valmista reittiä tekee sellaisen 10-15 km tunnissa. Riippuen toki reitistä. Joskus viidenki kilsan hierominen saattaa viedä useamman tunnin.
Kelkalla latuja ajellessa tosiaan joutuu melkeimpä aina siihen kilometriin ajelemaan edes takaisin tai sitten täytyy olla pirun leveä lana/latuhöylä jos meinaa luisteluhiihto baanan tehdä perinteisenladun lisäksi. Itse olen tänä talvena kun lunta on aikaisempia talvia selvästi enemmän lähinnä talkoohengessä ajellut latuja tuohon lähimetsän pururadalle. Ja tulee siellä itsekin käytyä hiihtämässä. Joka kohtaan ei saa edes ajettua vapaan- ja perinteisenlatuja samaan kohtaan ja silloin olen ajanut vain perinteisen ladun. Kokonaismatkaa tuossa on 5 km verran, mutta kun on leveyttä niin melkeimpä ajomatkat noissa hommissa on olleet luokkaa 20 km, koska leveimmistä paikoista joutuu pakostikin ajamaan useamman kerran edes takaisin vaikka kuvissa olevan jyrän leveys on n. 130 cm. Tämän hetkinen lana on saman levyinen ja sillä nyt vasta kertaalleen ajanut reitin läpi ja hoitanut tuolla jyrällä tuoreen lumen piukkaan ajon. Tuosa perässä tuo viime vuonna hankkimani Iron Baltic merkkinen latuhöylä. Lisäksi löytyy raskaampi höylä joka mallia tee-se-itse....ja palvellut ladunajossa vuosia.
Jos alpina sherpan laittaa ,rupeisikko lana liiku. Oliko koe ajua lehessä millonkaan? Myökö niitä muuten kukaan tässä maassa?
Taitaa jäädä sillä muut ajot / käyttö vähemmälle, koska se on lähinnä kuitenkin "työkone": https://www.koneviesti.fi/artikkeli...ottorikelkan-ja-latutampparin-väliin-1.185921
Kun noita alkaa saada kymmenen vuoden päästä käytettynä, niin onhan kelkkakerhoille oivia vekottimia. Vetokykyä raskaammalle lanalle, mutta edullisimmilla käyttökuluilla ja helpommalla liikuteltavuudella.
Joo ei tuolla riksussa rymytä. Mutta lanahommaan ois varmaan järkipeli. Kohtuu kulutuski. Dieselimylly kun ois vielä.