Shredder RE 3900 vapari, tunnelitarrassa paino 262kg Summit X Expert 154 vapari, tarrassa paino 243kg Molemmat pienellä mittarilla ilman akkua.
3900 DS on sen 10 kg kevyempi kuin 3900 RE tarrassa 252 kg märkäpaino. Expertti on sitten vielä DS: ää kevyemmin tehty.
Yllätten minulle sattui se runko johonka joku suviuuno ei ole muistanut laittaa kaikkia niittejä, tänään kävin reklamoimassa.
Onko tietoa onko näihin jo olemassa jossain jykevämpää takapuskuria? Jotain muuta siis kuin tuota brp lisävarusteena saatavaa.
Parempaa seppälää sredderin etupukkiin. Miten on etupukin ala akselit pysyneet suorana? Täällä vääntyneet vakiot ja mocki akselit Onko porukka saanu voimalinjaan mitään tolkkua, tuntuu että ylikiertää vaikka lisää painoa pivottiin eikä voima välity matolle läheskään kuten pitäisi? Tuo puskurihomma kiinnostaisi itseänikin, yks paja tekee ainakin 3900:seen mutta 4mm hardoxista niin ei oikeen tarvetta usealle lisäkilolle takanurkkaan.
Eipä se painon lisääminen pivotille tee muuta kuin että kaasunvaste menee hitaammaksi. Itse olen pitänyt nyrkkisääntönä että 38mm pivot on maksimi mitä kannattaa laittaa, ei enää niitä lisäpainopuslia. Pivotin sijainti on kuitenkin siellä painon juuressa, niin vaikutus isolla vaihdolla on aika pieni vaikka kuinka sinne pivotille tunkisi painoa lisää. Pdrive toimii yleisesti ottaen parhaiten kun klikkerit #3. Pivot ja jousi sen mukaan että tuolla asennolla kiertää sen mitä koneen tulee kiertää (esim. 850etec 8000-8100). Jos 38mm ei riitä, niin löysempää jousta kehiin kytkimeen tai sitten lisää heliksiä että saadaan kuormaa koneelle. Klikkerien asennoilla 1-2 tulee helpoiten overshoottia, eli aluksi kiertää yli ja sitten kiekat tasoittuu alemmas. Asennoilla 4-5 lähtee taas heti vetämään, mutta samalla tietynlainen "hereys" katoaa. BRP:ltä löytyy 120-200 jousta muistaakseni. Sillä voisi kokeilla paljonko kiertää 33mm tai 38mm pivoteilla ja klikkerit #3, joko ollaan siellä 8000-8100. Jos ei jousta löydy niin sitten voi vaikka lyhentään muutaman sentin vakiojousta ja katsoa miten käy, siinähän ne arvot samalla putoaa yhtälailla. Mutta eipä sitä mattonopeutta kunnolla ala tulla ennenkuin vaihtaa vakio 44/42 heliksin vaikka suoraan 44 tai vaikka jyrkempäänkin. Noissa pidemmissähän on suora 40, kyllähän se on hereä tuolla rinteessä mutta mattonopeudet on kyllä aika kaukana moottorin potentiaalista.
Onko jossain merkissä nykyään vakiona säädettävät painot? Pdrivessä painoa pystyy muuttamaan purkamatta kytkintä ja sillä saa nyt kuitenkin kohtuudella suurin osa säädettyä tarpeen mukaan. Vapareilla kannattaa esim. Riksulle ottaa pykälää keveämmät/lyhyemmät pivotit mukaan.
Miten kaasuvasteen käy kun vaihdetaan samalla profiililla olevat painot mutta ne on painavammat, esim. 968 -> 966 tai 970 Löysin Pdriven kytkimenjousi taitaa olla 100-250 Milloinkohan joku kokeilee "laakeria" QRS jousen alla ja vaikka 157-221 jousella sekä 40suoralla helixsillä. Mikäli vaikutus on samanlainen kuten Team-vartsussa saman tyylisellä yhdistelmällä niin voisi olla positiivinen vaikutus 850cc turbojen ylikiertämisen ongelmaan suht budjetilla.
No jos 968 kiertää oikein vaikka 38mm pivotilla niin sitten 966 kiertää oikein todennäköisesti 33mm pivotilla. Mutta sehän selviää kokeilemalla. Laakeri nostaa jousen arvoja noin 20-30lbs molemmista päistä, eli tarvisi 130-270 jousen niin sitten oltaisiin siellä vakion 160-300 arvoissa. Mutta sekin setti tarvitsee jyrkemmän heliksin että mattonopeutta saadaan. Onhan noita laakereita käytetty mutta aika vaikea on ollut saada pelaamaan kokonaisuutta yhtä hyvin kuin ilman.
Miten käy kaasunvasteen noilla painavammilla painoilla? Ei se ainakaan parane vaikka pivot olisi kevyempi kun massahan on mikä vaikuttaa ellei massan paikka muutu painon kärkeen jolloin siitä tulee sellainen huutaja ja laite ei etene. Miepä väännän tämän laakerin homman nyt että pitäisi mennä jakeluun.. Pidetään kytkin samana, ei muutoksia. Käytetään Team vartsua esimerkkinä kun siihen on helpommin saatavilla jousiakin. Sulla on Team vartsu jossa 180-260 jousi ja 44suora helix. --> laite toimii ja kiertää oikein. Jos lisätään laakeri jousen alle niin jousi pitäisi olla silloin tyyliin 155-222 kun se lisää esijännitystä mutta helixsin tullee olla loivempi 40suora että päästään samaan lopputulokseen mitä aikaisemmalla säädöllä. Jos laakerin kanssa 44suoraa helixsiä ei muuteta helixsiä loivemmaksi niin laite kiertää kuten paikallaan olisi 48suora helix eli kuormaa on enemmän ja laite ei jaksa kiertää.
No jos sinulla on paino missä on vaikka 1g enemmän kärkipainoa, se todennäköisesti vaatii kevyemmän pivotin että saat kierrokset oikein. Gramma kärjessä vaikuttaa moninkertaisesti vrt gramma painon tyvessä. Liika paino kärjessä voi vain aiheuttaa muita ongelmia, kuten kierrosten humpaamista. Niin kysymykseesi ei ole yksinkertaista vastausta. Mutta todennäköisesti kierrosherkkyys on aika vastaava jos on paino missä gramma enemmän kärjessä ja kevyempi pivot vs toinen paino missä vähemmän massaa kärjessä ja painavempi pivot. Itse olen vuosikausia pelannut säätöpainoilla koska niillä saadaan haluttuja ominaisuuksia paljon helpommin kuin perinteisillä painoilla, tämä toki vaatii paljon testaamista että kokonaisuus saadaan halutunlaiseksi. En ole samaa mieltä tuosta että laakeri nostaisi heliksin "syöttävyyttä". Ei ainakaan meidän testien mukaan. Siksi itse vaihtaisin vain miedomman jousen ja pitäisi heliksin samana tuossa sinun esimerkissä. On minulla nytkin laakereita olemassa kaapissa mutta kuten sanoin kokonaisuutta on ollut vaikea saada toimimaan yhtä hyvin kuin ilman, niin en ole niitä enää käyttänyt. Ja nuo laakerit tahtoo aina jossain vaiheessa vaatia uusimista koska ne vääntyy tai muuten vioittuu, niin kakkonen vaatii säännöllistä tarkistamista ja laakerin uusimisen.
Testasin tämän "laakeri" homman Team vartsussa ja ihmettelin aihetta itsekkin, en muuttanut muuta kuin jousen vastaavaksi mitä käytän ilman laakeria ja "normi" helix Yllättäen kone ei jaksanut kiertää, kierroksia jäi puuttumaan ja kone kiersi 7500-7600rpm. Toinen vartsu paikalleen jossa toimiva setti ilman laakeria niin toiminta taas normaalia, kone kiertää 7900-8000rpm mitä on säädettykin. Seuraavaksi vastaava setti laakerilla, sille sopivalla jousella ja loivemmalla helixsillä niin yllätys yllätys, kone kiertää 7900-8000rpm Samoilla linjoilla oli eräs voimansiirto heppukin valtameren toisella puolellakin, loivempaa helixsiä laakerin kanssa. En tiedä sitten minkä laatuinen toi "laakeri" QRS vartsussa mutta Team vartsun kanssa käytettävä "laakeri" on sen verran iso/teollisuuslaatuinen että en usko että heti rupee tökkimään sen toiminta ja se on nopea tarvittaessa tarkistaa/vaihtaa jos sen tarve tulee toisin kuin QRS.. Ps. Jos kerran laakeri QRS vartsuun löytyy laatikosta ja löysempi jousi niin eikö tätä kannata kokeilla mikäli 850turbo kiertää liikaa jne
En ole laakeria muussa kokeillut kuin aikanaan Arctic Catin kakkosvarissa ja kyllä se siinä toimi tuolla tapaa mitä @Jaku kirjoitti. Eli selkeästi ärhäkämmin alkoi vaihtaa isommalle se kakkosvari. Jousen esijännitys kasvoi hieman ja silti kiekat tippui 200rpm laakerin laiton jälkeen. Toimi sitten kyllä loivemmalla helixillä ok. Minusta se laakeri kyllä paransi alasvaihtoakin ihan samalla tavalla, mutta toki tuosta muistikuvasta on jo aikaa. Minusta se, että miten se lisäpaino vaikuttaa missäkin kohtaa painoa riippuu siitä, että missä vaihtoasennossa se kytkin on ( eli missä asennossa paino on). Jos variaattorinhihna on sisäkehällä niin juuripainon pitäisi olla silloin vaikuttavampaa ja jos se kytkin on vaihtanut lähelle loppuvaihtoa (hihna lähellä ulkokehää) jolloin paino on hyvin paljon eri asennossa niin se painon kärjessä oleva massa vaikuttaa silloin enemmän.
Jos omistaisin tämmösen shredderin niin näitten juttujen perusteella ostaisin ainaki itte ihan ekana jotku oikeat säätöpainot siihen. @perttuni se tuossa tiivistikin jo tyvipainon ja kärkipainon eron.
Joo me ollaan ajettu laakeroidulla TSS04:llä jo 2016, ja havainnot aika päinvastaisia mutta en jaksa alkaa tinkaamaan asiasta, jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen ja näkemykseen. Monesti vaan kun ihmiset testaa erinnäisiä palikoita, muutetaan liian montaa asiaa kerralla ja sitten vaikea nähdä mikä vaikutus yksittäisellä asialla on kokonaisuuteen. Sitten tähän vielä kelivaihtelut yms. niin ei se ole helppoa ammattilaisellekkaan analysoida tuloksia. Ollaan ajettu myös QRS:llä laakerin kanssa aika paljon rinnakkain normisetin kanssa niinkun sanoin kokonaisuus pelaa paremmin ilman mutta potentiaalia laakeroinnissa kyllä on. Ja sitten kun tulee vielä ne laakerien kestävyysongelmat niin se ei ole oikein ratkaisu kuskeille jotka ei jaksa säännöllisesti olla voimansiirtoa rassaamassa. Smooth shift bearing on ollut tarjolla qrs:n jo n.2010 mutta eipä siitä oikein koskaan ole hittiä tullut. Oikeilla palikoilla QRS alasvaihto pelaa oikein mallikkaasti eikä tarvitse sijoittaa teamiläiseen ja kunnon rullilla saa ajella auringonlaskuun. Itse olen tehnyt 20-30 voimansiirtoa joka talvelle eri kuskeille (brp ja polle) ja palaute on ollut vain positiivista. Pääasiassa käytetty drt:n säätöpainoja kun niillä saa painotettua niitä ominaisuuksia mitä kukainenkin kuski toivoo, on se sitten äärimmäisen herkästi reagoiva setti treeridingiin tai vetävä säätö jänkäralleihin.
Ei sen laakerin kyllä pitäisi ainakaan huonontaa sitä ylös-alasvaihtoa. Joskus lueskelin tähän liittyen Amerikan pään keskusteluja ja arviot oli, että tuo laakerin laitto pitäisi vastata 2-4 asteen muutosta Helixissä. Muistaakseni niin että vaikutus olisi suurempi alasvaihtoon. Eikös Team ole Tiedissa tehnyt sen rakenteen sitten jos sillä tavalla, että jousi ei pääse kiertymään ollenkaan ? Itsellä oli joskus tuollainen QRS:n smooth shift bearing niin se on kyllä kooltaan sen verran pieni, että en yhtään epäile, etteikö se suht. jäykkien kakkosvarien jousien kanssa voi rikkoutua ajan saatossa. Catin vanhaan variaattoriin kävi aikanaan semmoinen teollisuuspainelaakeri, jossa oli erikseen painelevyt ja laakeri. Se oli kyllä sen verran järeää tekoa, että ei ollu tuhansien kilometrien jälkeenkään mitään ongelmaa kestossa. Mutta ilman laakeria olen itsekin kaikissa muissa kelkoissa pärjännyt. Se laakeri tuo yhden säätöelementin lisää ja sitten on vain entistä enempi kokeiltavaa kun alkaa arpoa toimintaa eri säädöillä.
Driverille ois kyllä BRP:llä töitä jos nuin hyvin on perillä voimalinja asioista Ei muutako hakemuksen tekkoon niin saahaan toimivia kelekkoja eikä oo v*ttuilua ku tosi puhetta.
