Kesää ootellessa asentelin ketjukopan akselit paikalleen. Alemman akselin osat on helppo asentaa väärään järjestykseen, mutta onneksi netistä löytyy hyvät osapiirrokset ja kasaus onnistuu heti oikein. Hivenen mietityttää ketjunkiristin, se toimii hyvin eteenpäin ajettaessa, nyt tulee olemaan peruutus mahdollisuus ja nykyisellä löysällä ketjulla voi toimia huonommin (toisesta terhistäni kiristimen jousi katkesi ja ketju rupesi hyppimään). Rattaat ja ketju on kyllä hyvät. Täytyy katsoa voiko ketjua lyhentää. Veto ja kääntöpyörät on samanlaiset, joten kulumattomat kääntöpyörät vaihdan taakse vetopyöriksi.
Nyt ihan aikuisten oikeesti Terhin roplaaminen jää vähemmälle ja keskityn museoajoneuvoihini 7 autoa ja 1 moottoripyörä ajelen ja korjaan ja taas ajelen. Telat on tarkoitus kyllä rakentaa kuntoon ennen syksyä, jos löydän sopivaa kumihihnaa telamatoksi. Hyvvee kessee
Kesäharrasteet talviteloille ja nyt terhin kimppuun. Hankin uudet kumit teloihin ja rakennan ne nyt seuraavaksi. Telan alkuperäinen pituus ja sitä myöten jako ei ole tiedossani ja sitä tässä pähkäilen. Vanhan telan pituus on nyt 2960mm ja säätövara löysällepäin lähes lopussa. Onko tela vanhuuttaan kutistunut 40mm? Millä mitalla rakennan uuden? Kapuloita on 50kpl, tietääkö kukaan?
Päätin sitten telan pituudeksi 3000mm, jolloin jaoksi tulee 60mm. Kumin reijityksessä kokeilin eri tapoja, reikätuurnaa, erilaisia poran terotuksia, erilaisia kierroksia ym. Helpoimmaksi ja riittävän hyväksi osoittautui terävä metallipora ja 2500r/min pylväsporakoneessa, 6milliseen pulttiin 7mm:n pora. Poraussabluunan rakensin hitsaamalla yhteen kaksi 25 leveetä reikäkiskoa, reikien väli 40mm. Tällä systeemillä sain täsmättyä puolet tarvittavista reijistä kohdalleen reikäkiskon reikiä apuna käyttäen, loput porasin mittaa käyttämällä. Pyrin millin tarkkuuteen ja poraus oli helppoa. Turhamaisuuttani tilasin rosteri pultit kasaamiseen, vaikka en minä niitä 35 vuoden päästä aukaise. Sinänsä helppoa, mutta paljon poraamista. Poraamalla purin vanhatkin matot, säilyi kalikat ehjänä.
Kelkan ikähän on 45v ja telastoonkaan ei saa osia, kuin rakentamalla. Hihnaliitos-kappaleet piti irroitella sikalan vanhasta syöttölaitteen 1.5mm:n seinämä vahvuisesta rosteriputkesta, naapuri lahjoitti. Alku oli vähän hidasta nyhväämistä, mutta kun ”koneen” sai käyntiin, ei se meinannut pysähtyä ja tuli 1 ylimääräinen kappale. Kelekan koppaa laittelin maalauskuntoon. Itse oli tarkoitus maalata, mutta muovinen kokonaisuus vaatii hivenen muovihitsausta ja semmosia puikkoja minulla ei ole, puuttuu kyllä taitokin, joten vein kopan suosiolla automaalaamoon, ne varmaan hallitsee homman. Parempi, että pohjatyötkin tulee tehtyä muoville sopivaksi. Sähköhommista rupeen vähäkerrassaan unia näkemään.
Makitalla pääsee ihan hyvään vauhtiin. Arastelin hivenen laittaa siitä videota tänne (pelkäsin että hakeevat hoitoon), myöhemmin kokeilin porakoneen nopeampaa vaihdetta ja jaksoi mennä kovempaa, ei tietysti tuolla voimalla kulje maastossa
Sain kopan maalaamosta ja kävin samalla reissulla hivenen ostoksilla, akut latuhöylän päälle syöttöjohtoineen ( 25 mm2 ) ja liittimineen, ehkä turhankin järeitä, mutta eipähän sähkö mene harakoille. Säätimelle tein telineen suhteellisen järeästä alumiinikiskosta ja laitoin säätimen ja telineen väliin hyvin lämpöä siirtävää tahnaa. En löytänyt ohjeista pitääkö tuolla säätimellä olla erillinen jäähdytys elementti. Hyvällä hyötysuhteella oleva laitteisto ei ehkä tuhlaa energiaa lämpöön. Tiedän sitten, kun suoritan aikanaan koeajoja, poltanko sormeni. Kelkan moottoritilaan yritin sovittaa 40ah:n lyijyakkuja, tulisi liian ahdasta ja painavaa n.40kg lisäpainoa. Jos laite toimii hyvin asennan sinne sitten kevyet tehokkaat akut. Mukava olisi kyllä kruisailla ilman Latuhöylää. Kohtuuhintaista hyvää 48v:n laturia ei taida olla keksittykään, korvaan sen kahdella 24v:n laturilla, sijoitan ne akuston kaveriksi ja ladattaessa pistän vaan töpselin seinään.
Mites tuo laturi --> https://www.triopak.fi/fi/tuote/aku...akuille-15-100ah-48vdc-2-5a-3-vaihe-heat-sink Kannattaa koeajolla säätimen lisäksi seurata akkujen jännitettä. Jos joku 4;stä akusta on sisäiseltä resistanssiltaan erilainen, se tahtoo paskoa itsensä. Joka akkumerkiltä pitäisi löytyä tuon tyyppinen info pläjäys --> https://www.google.fi/url?sa=t&rct=...11_13_15.pdf&usg=AOvVaw0lAxXpokRz9ste5AuHBWFu Siitä sitten laskeskella paljonko niistä akuista kannattaa ja voi repiä tehoa irti.
Kiitos laturivinkistä, tilasin ja sillä aloitellaan. Katsotaan riittääkö kapasiteetti. Niin se on tuo sarjaan kytkettyjen akkujen kanssa, että heikon sortuu ja ilman apuja sieltä ei nousta. Ostin tunnetun valmistajan, tosin sen halvimmasta päästä olevat akut ja uskon niitten olevan tasalaatuiset ja ongelmia ei niin herkästi tule.
Kysyitkö miten korjasivat kopan halkeamat? Muovihitsaus vai laittoivatko pelkästään jotain 2k-liimaa,kenties tukiverkkoa joukkoon?
En kysyny millä massalla liimasivat, mutta joku liima ja siihen upotettu, ehkä lasikuitumaton palanen. Toisessa terhissäni sama kulma astinlaudan takapää. 0n tuettu pitkällä kulmaraudalla.
Moni kakku päältä kaunis eli tuo lepattava lasikuitumaton palanen on kuvattu tuosta maalatun kopan sisäpuolelta. Varaudu korjauksen halkeamiseen...
Tuo kuva teki vähän vääryyttä maalarimestarin työn jälestä, itse lupasin jäysteet putsata pois, kuitu on painunut korjausmassan sisään silti aika hyvin. Hanskat ei likaannu, kun ottaa kuitua riittävän ison tupon, josta osa painuu massan sisään. Massan kosstumusta en tiedä. Mutta hyvin on pureutunut muoviin. Mottoni on, että minkä huollan sen myös korjaan.
Joulumylläkkä meni isovanhempien roolissa. Terhiin rakentelin moottoritilaan uuden pohjan ( kestämään sinne myöhemmin sijoitettavan akuston painon ) ja muutenkin olen säästänyt sinne tilaa. Muovikopan kiinnitin pop-niiteillä, niin kuin oli ennenkin, sen alle tulevaan alumiiniseen tukikehikkoon/tavaratilaan. Laitoja kiertämään tuli entinen kumitiiviste, oli kesän aikana kutistunut 400mm ja oli todella hankala venytettävä paikalleen. Etusukseen pohjaksi liukas 8mm:n muovi, energiansäästö syistä. Jos haluan pakitella täytyy telasuksien takapää muotoilla luiskaksi, ettei telan kapula tartu siihen kiinni ja säre ihteesä. Muovia olisi kyllä suksien pohjaankin, joitten päät voisi taivuttaa sopivaksi. Kaasukahva sopii hyvin paikalleen. Istuimen annoin verhoiltavaksi tutulle kannustavin saatesanoin ( on asunut meillä 46v )
