Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Magneeton pyörässä on kiilaura ja kiila akselissa, joten se menee täsmälleen samaan paikkaan mistä lähtikin. Itse kiinteä kelasysteemi kahdella kelalla kärkineen oli kiinni runkoon merkittyssä paikassa, Näyttää siltä, että tässä mallissa on vaikea "hukata" sytytyksen ajoitusta ellei ihan yritä
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Tässä näkyy ulosvetäjän rakenne ja asettelu paremmin. Itse olen vakuuttunut että jos noista magneettopyörän pultinreikiä käyttää ulosvetoon, on parasta tehdä esikiristys pulteilla ja sitten kuumentaa pikkutoholla akselinpäätä kunnes pyörä irtoaa. Ei kannata pilata jenkoja väkisin kiristämällä. VARO, ETTÄ ET VAHINGOSSA KÄRÄYTÄ SISÄLLÄ OLEVIA KÄÄMEJÄ. Siis vain siihen akseliin, jossa M50x1 kierre saa laittaa lämpöä. Magneeton kolme aukkoa voisi tietysti yrittää tukkia etukäteen jollakin palamattomalla, niin voi käyttä vähän isompaakin puhalluslamppua. Itse käytin tällaista pientä butaani/propaani-kaasutohotinta, jolla emäntä polttaa keittiössä Creme Brulee:n pintaan sokeria.
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Näinhän se toki onkin, samat systeemit tuossa omassa, ja varmasti kaikissa muissakin.. mutta tarkoitinkin sitä että kun kiilat ja merkit ynnä muut on kaikki paikallaan ja oikein niin tarkasta silti missä mäntä menee kun kärjet aukeaa. Minulla ei riittänyt vara siinä säädössä että kärjet aukeais riittävän ajoissa.
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Sulla lienee jotain osaa tosiaan vaihdettu. Mulla meni ajoitukset merkkien mukaan kohdalleen. Työkaveri teki mulle magneettoon oikean ulosvetimen parilla kympillä, joten jos lähipiiristä löytyy sorvinomistajia, jolla on sisäpuoliselle kierteelle terät, ei ulosvedin paljoa maksa. nih..
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Niin varmasti onkin ja tässä about 40-vuoden aikana kun nuita moottoreita on ollu niin en pitäis mahdottomana vaikka muihinkin olis jotain tehty jo väärilläkin osilla. Nyt helppo kattoa kerralla kuntoon niin ei tarvi magneettoa irroitella useaan kertaan. Hyvä kertomus selkeillä kuvilla ja tekstillä, ja varmasti apua vielä monille.
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Näin on Panni, itse kelkka piti olla Ockelbo 300-S kun ostin sen, mutta pienen kyselyn jälkeen ilmeni, että alla onkin Lynx GL 250 liukutelasto alkuperäsen sijaan. Tarkoittaa, että entinen 375cm pitkän pyörätelaston sijaan onkin 392cm pitkä liukutelasto. Myyjä oli tuttu ja sanansa piti, että vaihdetulla koneella se toimii kuten toimikin; vaikka seissyt käytännössä 11 vuotta metsässä, joista 2 minun metsässä.(aina 2 peitteen alla. Tämä kone, jota tällä palstalla puran on kiinnileikannu toinen kahdesta "samanlaisesta". Ilmeni jälleen., että toisessa on 20 Hp:n teho ja toisessa "24 hp tai 28 hp". Eli kuten sanoit, mitä vaan voi löytyä ;D toisaalta, sehän on elämän suola
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Tämmöinen kiinteä kahden kelan yksikö on kiinni neljällä 5 mm:n talttapäisellä teräsruuvilla. Oli muuten ajettu koneella? kiinni niin lujaan, että käsivoimin ei änähtänytkään(ja hyvä näin, täällä pitää kaiken olla tosikiinni) Pistin ruuvimeisselin varteen lukkotonget kiinni, niin aukesivat; alla lukkorikat. Lohkon runkoon sekä kelayksikköön oli stanssattu selkeät toisiaan vastaavat asennusviivat. Käytännössä avaamisen jälkeen pistin uudelleen takaisin ja ruuvit keskittivät kelayksikön täysin alkuperäiseen paikkaan. Siten purin sen taas mittauksia varten. Yksi huoli poissa
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Sitten onkin akselitiivisteiden silmämääräinen tarkastus. Magneeton puolella oli 25 x 35mm: n vihreä tiiviste, jossa seuraavat epäselvät merkinnät: 25-35-7/ 0 tai 9 ja kuin (tuo viimeinen lukusarja todennäköisesti -7/9 ) Lisäksi oli Fitt C 22. Vastaavasti variaattorin/kytkimen päässä oli 30 x 47mm:n musta Stefa, jonka numerosarja oli hyvin näkyvissä: SD 30-47-7 ATS B16. (Alkupräinen pitäisi olla 30-47-8) Akseleissa jonkin verran ruostetäpliä, erityisesti kytkimen puolella, mutta lähellä tiivisteitä akselit kunnossa. Silmämääräisesti tiivisteissä ei mitään vikaa, mutta voivat ne silti vuotaa. Onko kenelläkään tietoa miten niiden pitävyyden voi testata? Tillotsonin kaasuttajat vaativat toimiakseen kampikammioon 0,5 bar:n paineen, joten tuo paineen nosto kammiossa lienee ainut keino tarkastaa Stefat, mutta silloin pitää kaikkien reikien olla tukossa eli kone kasassa. Olisi pitänyt paineistaa ennenkuin aloin purkamaan. Voihan helvata sentään :-[ Kaiken hyvän lisäksi Var/kytkin Stefaa ei voi vaihtaa ulkoapäin kun aukko on telottu hakkaamalla siihen koloja, joten halkaisija alle 47mm.(kolot näkyy alemmassa kuvassa)
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Noinhan se yleensä, on lukittu tuo stefa. Ei ole ollut asentajalla liimaa tai silikonia. Nuo kolot eivät haittaa uuden asennusta. Kun ottaa vanhan stefan irti ja sitten puukolla vuolee nuo möykyt pois ja uusi stefa tilalle. Mieluummin liiman kanssa. Tuo stefan vuoto on ollut yleisin syy miksi Sasseihin vaihdettiin Mikuni Tillotsonin tilalle. Minulla on tuossa -75 Okkelissa alkuperäinen Tillotsoni paikallaan ja pelaa. Pari kertaa olen vaihtanut kalvot jotka venyivät kun käytin tenua polttoaineen jäänestona. Peruskunnostuksessa 10 v sitten vaihdoin nuo stefat kaiken varalta. Eipä ole tarvinnut jälkeen vaihtaa. Noissa vanhemmissa Sasseissa on käynnistinnaruna vaijeri.
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS OKKELIST: Kiitos tiedoista Ihmettelinkin miksi ne kolot oli niin säännöllisesti. Sanoit, että Sachseihin vaihdettu kaasuttajamerkki. Ilmeisesti nämä Mikunit ei toimi paineperiaatteella kuten Tillotson? Itselle nämä seikat pelkkien arvailujen varassa. Moottorisahojen kaasarit on tuota samaa systeemiä kuin Tillotsonit, niitä olen aukonut muutaman kymmentä, mutta Mikuni nimen näin ensi kerran täällä kelkkapalstalla. Selvisihän tuo käynnistysvaijeriasiakin Stefojen koeponnistus: Mitä luulet toimisiko, jos panen sylinterin, kannen ja tulpan paikalleen sekä tukin imu-ja poistoaukot laipalla ja väleihin nestetiivistettä paitsi kanteen ja tulppaan? Sitten kumiletku kampikammion ilmanippaan klemmarilla ja toiseen päähän auton renkaan venttiili. sitten saippuvettä Stefan päälle ja huoltoasemalle -> painetta kompressorilla max 0,55 bar. Jos ei kuplia = kunnossa. Toisaalta ei nuo taida kovin kalliita hankkiakaan, jos vain vaihtaisi? Muistelen lukeneeni Sachs 290 ohjekirjasta, että tiivisteiden pitää olla lohkon tasossa. Tuo vihreä tiiviste on, mutta tämä musta Stefa on 5 mm tason sisäpuolella. Onko normaalia? Voiko olla liian syvällä?
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Joo Mikuni on ns. luistikaasutin samanlainen kuin mopoissa .Se itse kaasari ei tarvitse alipainetta mutta sinnä on bensapumppu erillisenä joka tarvii alipaineen pumpatakseen. Ne stefat asennetaan pinnan tasolle kuten sanoit . Etra ainakin myy tuollaisia stefoja ja kannattaa mainita ostaessa ,että stefa tulee kampiakselille. Tuohon ei käy aivan tavallinen öljytiiviste vaan pitää olla paineenkestävä stefa. Silloin kun moottori on käyntikunnossa voi stefan vuodon testata Bräkcleanerilla tai Starttipilotilla. Koneen käydessä tyhjäkäyntiä ruiskutetaan ao.ainetta kampiakselin tyvelle kytkimen taakse. Jos käynti muuttuu on stefassa vuoto. Magneeton puolimmaisia stefoja menee harvoin kytkimen puolimmaisia useimmin. Sassin moottorilla kestää ajaa aikasen monta vuotta ennenkuin stefat hajoaa. Kakspyttysessä Rotaksissa tuo oli ainakin aikoinaan yleinen vika. Siinä jos tulppa alkoi paukuttelemaan , löi niin kovan paineen kampikammioon että kytkimen puoleinen stefa pullahti ulos kolostaan. Monta kertaa tuolla metsässä ajellesssa työhommissa joutui tuon stefan vääntämään paikoilleen. Vesuri oli juurikin hyvä työkalu mikä sopi kytkimen taakse ja sillä sai stefan väännettyä paikalleen. Alettiin sitten huollon yhteydessä liimaamaan noita paikalleen ja taas mentiin.
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Katkojan kärjet näyttävät olevan kunnossa. Kuvassa ylempi(neljäs kuva) käämitys täytyy olla "valokäämi". Sen toisesta päästä lähtee keltainen johto ja toisesta päästä keltainen johto, jossa musta rantu. Molemmat johdot menee suoraan ulos. Kuvan alempi käämitys täytyy siis olla sytytyskäämi. Käämin toinen pää on juotettu runkoon ja toinen pää lähtee kondensaattorin toiseen napaan, josta se jatkaa suoraan katkojalle eristettyyn pulttiin, joka taas pultin vastakkaiselle puolella on yhteydessä toiseen kärkeen. Kondensaattorin kuori on rungossa = maassa. Mittasin käämien resistanssit: Valokäämi = 0,5 Ohmia ja Sytytyskäämi 3,2 Ohmia. Valokäämin sai mitattua suoraan johdoista; sytyskäämi piti irroittaa rungosta mittauksen ajaksi. Kondensaattorikin antoi itsestään myönteisen kuvan ristiinmittauksella. Kuvasin tuon kelayksikön takaapäinkin. Yksikön numero on1 217 032 219 ja kondensaattorin numero on 1 237 330 037. Lisäksi kondensaattorissa erillinen luku 642. Jouduin tätä editoimaan kun huomasin, että yleismittarin patteri oli loppu. Nyt mittaustuloksetkin on oikeat. Mittarissani on alimmalla skaalalla(mittaus<200 Ohm) 0,1 Ohmin pysyvä heitto(kuva 2), joten sen olen vähentänyt lopputuloksista.
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Siis myös tämä Mikuni tarvitsee painevaihtelun sieltä kampikammiosta toimiakseen. Onko se jotenkin vähemmän herkkä painevuodoille? Noita kampikammion Stefoja ei kai muuten tarvittaisi ellei sitä painetta tarvittaisi kaasuttajaan. En näe niiden paineenpitävyyteen mitään muuta syytä tällaisessa kaksitahtikoneessa kuin Sachs SA 290.
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Irrotin männän varresta. Sain renkaat irti ehjinä. Ylempi lähti helposti. Alempi rengasura oli kaventunut hiukan noin kolmen sentin matkalta. Aikani nitkuttelin niin myös alempi renkas irtosi. Hioin uraa hienolla vesihiomapaperilla ja pistin renkaat takaisin. Olen tämän saman tehnyt muutamalle moottorisahan koneelle ja käyneet ovat ihan hyvin. Toki uusi mäntä renkaineen saattaisi olla poikaa, mutta jos niille tulee hintaa enemmän kuin kelkalle, saa jäädä. Männän päässä on stanssattu lukema 72,895 eli männän halkaisija. Mauserilla sain 72,88 Sylinterin mittasin mauserilla ja sain 72,99 mm. Oikea lienee 73,000 mm. Akselit eivä lonksu. Niissä ei ole minkäänlaista klappia havaittavissa. Ei kuulu rahinoita. Ehkä laakerit on kunnossa :
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Kyllähän kampikammion stefat pitää olla vuotamattomat kaikissa 2 T koneissa koska männän mennessä alas se samalla imaisee kaasarin kautta seosta. Jos ilmavuotoa on stefoissa tai imusarjan tiivisteissä seos on laiha ja kone leikkaa kiinni. Sassilainen ei ole niinkään kranttu mutta nämä nykyiset kakspyttyset. Voi kiesus. Tuolla poka on just vaihtanut koneen Arctic cat Jag:iin .Siitä meni vain kampiakseli poikki ei sen suurempaa. Muistan kun meille isäukko osti tuon Okkelin uutena-75.Silloin seos oli litra öljyä kahteenkymmeneen , saatarallinen savu ja katku senaikaisilla öljyillä. Sittehän tuli se petroolivillitys. Poromiehet laitto noihin toisen tankin jossa oli petroolia ja toisessa bensaa. Bensalla kone lämpimäksi ja sitten vaihtohanalla petrooli päälle. Kulkihan se sassin koneella ,mutta kyllä piti vaatteet jättää ulos haisivat niin kärylle. Tuo 300 Okkeli oli muuten Lapin myydyin aikoinaan .Poromiehet eivät juuri muuta käyttäneet. Olen ollut tuon Okkelin kanssa pari kertaa kelkkamessuilla Rovaniemelllä. Kyllä siinä on käynyt äijät istumassa kelkan päällä ja muistelleet kuinka näillä pääsi.
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Kattelin tuota ensimmäisen viestin kuvaa. Miten siinä on tuo käynninlaite. Tuon mukaanhan kone lähtee väärinpäin käyntiin jos laitetaan Okkeliin. Tuo Sassilainen on ns . paikallismoottori joka on voitu käynnistää molempiin suuntiin muuttamalla käynnistimen käpälien paikkaa ja säätämällä syttö sopivaksi.toiskätiselle käynnistykselle. Siinä käynnistimessä on paikka
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Tosiaankin! Kyllä siinä vajassa olevassa Ockelissa on vetonaru vinoon taaksepäin oikealla puolella.(kts kuva)Edellinen omistaja ja myöskin veljeni, joka oli istunut kelkan kyydissä motin sanoessa sopimuksen irti, väittävät kyseisen koneen olleen kiinni tuossa Ockelbossa. Pitääpä kysellä oliko se veto vasemmalla ja kytkin/remmi oikealla vai vedettiinkö sitä edestäpäin käyntiin oikealta puolelta ;D Jos oli oikealla, kopan on pitänyt olla auki startatessa, muuten taitaa jäädä kuomun alle tuo vetokohta. Todella mielenkiintoista, oikeastaan jopa hauskaa Jos taas vasemmalla, niin kytkimen vastakappale akselillla täytyy olla taas vastaavasti oikealla. Kuinka helppo tuo on toteuttaa? Vai olivatko poijjaat niin päissään, että eivät muista minkä koneen pistivät mukaan. :-\
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Minulta on mennyt vastaamatta ohi nämä hyödylliset kommentit. Kiitos Mr. El Maco. Tuli niin paljon viestejä juuri ennen Uutta Vuotta, että pienessä maistissa pääsi ohitse. Sorry!
Vs: SACHS 290 PURKU HUOLTO JA (TOIVOTTAVASTI) KASAUS Tutkin vähän tätä käyntiinlähtöä. Kyllä tämä Sachs lähtee ihan oikein päin käyntiin. Tuossa Sachs manuaalissa(linkki)kerrotaan, että kone käy ja siis käynnistyy "anti clockwise" eli vastapäivään. Myös kelkassa nyt paikallaan oleva kone käynnistyy samalla tavalla. Välitykset hoitaa sen, että kelkka kulkee eteenpäin. Taaksepäin tämä ei tietääkseni kulje ei vaikka miten hikoilisi Itsekin ensin epäilin kun yleinen ajatus lienee, että kierto on myötäpäivään. Tieto löytyy "technical data" osiosta. joko kolmas tai neljäs sivu alusta. Tätä käynnistyskoppaa kun kääntää yhden pykälän vastapäivään pulteissaan, silloin se on yksi-yhteen kelkassa olevan koneen kanssa samassa asennossa. http://www.vintagesnow.com/Engine_manuals_files/1969_Sachs_SM.pdf
