Eihän etupukki vaan pohjaile kun kovin samankaltaisia oireita oli itsellänikin Tsekkaa myös se takaiskarin rungon pituus ja halkaisija. Päivittämätön malli on liian pitkä ja aiheuttaa noita etupukkiin liittyviä ongelmia myös.
kylläpä sitä taas pääsi pitkälle, noin kymmenen kilometriä. Ketjukotelon alarattaan pultti poikki Pikkuhiljaa alkaa kyrsimään tämä harrastus..
Etuiskareiden esijännitystä(=ilmanpainetta) pienemmälle ja etupukin jousta tiukemmalle jos ei etuiskareiden esijännityksen kevennys riitä. Pitäisi helpottaa...
Tuon kelkan ohjaus on ehkä tyhmin mitä olen nähnyt. Saa melkoiset viritykset tehdä että saa edes kohtalaisen. Miksihän tuosta on pitänyt sellainen tehdä?
Saa tarjota ketjukotelon yläratasta jos jollain on ylimääräinen.. Kiitoksia avuliaan Foorumilaisen hammasratas hommattu (yläratas oli aikas kulunut) Nyt oli hyvä tilaisuus kokeilla pykälää suurempaa..
Kun alapallonivelet kuluu tarpeeksi, ohjauksesta tulee tautisen raskas. Ota keula ilmaan ja tarkista paljonko välystä, 0,5-1mm vielä ok mutta jos on enemmän niin vaikuttaa varmasti jo ohjaukseen. Phazerin ohjaus mielestäni oikein toimiessaan vakionakin ihan ok kevyt, tosin kakstahtiräpättimet ihan eri luokkaa..
Keulassa on niin paljon kuluvia kohtia että ei tule loppua niiden vaihdosta. Jos kerralla vaihtaa kaikki niin saakohan edes tonnilla uusia osia kun yksi lyhyt niveltanko maksaa suomessa 180e. Tukivarsissa ne pallot kans melko kuluvia kun se iso pallo meinasi tulla kokonaan läpi eikä kelkalla ollu silloin kovin paljon ajettu. Tuohon pitää laittaa jotku sukset mitkä ei ohjaa niin on kevyempi kääntää.
Puslat kannattaa kaikki sorvauttaa laakeripronssista ja rasvanippoja asennella, niin ei tarvitse vaihtaa enää kelkan elinaikana. Alapallot on keulan kuluvimmat nivelet, yläpalloissa tai raidetangon päässä ei ole tullut itselläni suurta kulumaa vastaan. Se linkkuhässäkkä mikä on keulan sisällä ohjausta varten on aika paska ratkaisu, mutta kun sorvaa sinnekin messinkiosat sisälle alkaa olemaan käyttökelpoinen. Sit on vielä se ohjaustangolta tuleva pitkittäinen "koiranluu", joka kuluu nopeasti yllättävän paljon ja aiheuttaa reilusti klappia ohjaukseen.
Siellä konehuoneen puolella on vissiin parikin tankoa missä pallot päissä ja kuluu aika helposti. Ja se missä molemmat tangot yhdistyy siihen kolmiopalaan joka on rungossa kiinni niin sen kiinnitysreikä rungossa kuluu aivan väljäksi ellei hitsaa siihen paksuutta lisää. Sellainen onneton pellin pala. Onko uusissa yamahoissa saman tyylisiä ratkaisuja? Brp:llä helppo kun yksi ainut ohjausakseli johon raidetangot tulee suoraan kiinni. Halpa ja helppo saada välykset pois jos niitä tulee.
Nytroissa on ohjauksessa yksi välitanko mutta sen nivelet on melko kestävää sorttia, varsinkin jos viitsii silloin tällöin tipauttaa niihin öljyä. Lisäksi se linkku josta raidetangot lähtevät on laakeroitu. Eli ei ole tuommoisia ongelmia. Brp:llä on ollut halpa ja helppo mutta miten lie uusissa gen4 reittimalleissa, joissa on palattu poikittaiseen yhdystankoon raidetankojen välissä, bumbsteerin eliminoimiseksi...
Jaa a, en ole vielä niin nykyajassa että olisin päässyt uusia tutkimaan. Ei se revissä ainakaan läheskään niin huono ollut kuin paserissa.
Nuo välitankojen puslat ei juurikaan aiheuta klappia ja ne on helppo vaihtaa vaikka timmeihin tarvikeniveliin,10x1,25 vasen ja oikea, hinnat alta 20/kpl. Raidetangon pään nivelet taas on hieman mystiset 8mm reiällä olevat pallonivelet joissa sisällä on erikoinen 7.8mm tms. pultti ja jo pelkästään tuo aiheuttaa alumiinin kuluessa klappia. Itse vaihdoin tuonnekkin 10x 1.25 tarvikenivelet, pultin reikää suurensin siten että materiaalivahvuus ei kärsinyt siinä kennon takareunassa. Työntötangossa myös eri nivel (tuossa on tuon ahtoputken takia korotettu sitä nivelen paikkaa) joka on kiinni vääntövarressa jossa on POM :ista tehdyt puslat, tuossa ei ole vielä sitä painelaakeria joka joihinkin on jonkinlaisena kampanjana joskus tarjottu. Välystä on nyt ainoastaan jonkinverran suksien puslissa, mutta saa ollakkin ei haittaa, eiphän näpsi näpeille joka urassa.
Mulla pitäs olla se pikkuratas joutilaana. Phazer GTstä jäi jotai hilua kun myin. Nakkaa viestii jos vielä tarttet. Eli 20T ratas löytyy.
Jokos sait sitä etupukin iskaria kirrattua ja takapukkia kevennettyä, jäykempi etupukin iskari säästää kuskiakin niissä ylläripaikoissa.
60psi on jo suhteellisen löysä. Varmaan hyvä lähtökohta, ehkä jopa vähän alle. Mutta hanskiakin mukaillen tiukkaa sitä etupukin jousen esijännitystä ja käännä takapukin hakaneulat löysimmilleen. Pitäisi alkaa jo melkein kiikkua etupukin varassa.
kevyttä siitä ei saa millään, mutta säädä etupukin rajotinremmi sillain että tela ilmassa 1cm kireellä, kelkka kulkee tällöin ajossa mahdollisimman paljon telalla ja ohjaushan kevenee. Miinuksena tulee sitten suksen nosto mutkissa ja/ tai puskeminen. Säädä hakaneulajouset "s" asentoon niin pitäis väkisnkin olla suksipaineen jo niin pieni että ohjaus kevenee riittävästi. Sitten säätämään takaisinpäin kun tulee niitä muita ongelmia. Etupukin orkkis jousen esijännityksen voi vääntää maksimiin suoraan, se on liian löysä melkeen joka tilanteessa. Jos keulan jousien ilmanpaine on liian pieni, kelkka makaa suksien varassa liikaakin jarruttaessa ja keikahtaa etupukin yli; kaikki paino suksille, ja siten aika raskas kääntää. Jos mikään noista ei auta niin eri sukset tai vähemmän ottavat raudat..
Onko Phazer rtx/ gt malleissa vaihtuneet tukivarret missään vuosimallissa? Vai onko ne olleet alusta asti samanlaiset, myös venturelitessä?
Onkos kellään kokemuksia mikä syö telaston etuosassa olevista keskipyöristä kumit pinnoista? Molemmista pyöristä häipyneet kaikki kumit pinnasta
Suksiksi alkupäässä tätä ketjua muistaakseni kehuskeltiin SLP:n SLT:tä. SLT:t laitoin itellekin kun Powder Prot oli raskaat kääntää ja parempi nuilla on.
