Ei varmaan kenellekään tule yllätyksenä, että kelkkojen laatutaso on osittain heikkoa. Pelkästään alustan osissa on kieroja jousia, väärin suunniteltuja laakerointeja (laakerin molemmat kehät ottaa samaan pintaan), sähkömiehen teippiä poistamassa välystä. Puslissa on aivan kaameaa klappia jo ihan uutena. Perän jousitus on hitsailtu läjään todella painavasta putkesta ja sitten kuitenkin koko paketti tulee kiinni tunneliin, joka on parin millin ohutlevyä, jota voi nitkutella käsin jos tiputtaa telaston irti. Ilmeisesti filosofia on se, että kun laitetaan tarpeeksi jousittamatonta massaa, niin paskemmatkin laakeroinnit liikkuu vaikka umpiruosteessa ja monen millin klappaamisella. Näillä kitkamäärillä ja säädöillä perän jousitusta ei saa siis "toimivaksi" mitenkään tehtaan jäljiltä ilman omatoimisuutta. Huoltoa iskareille suositellaan jo 500km jälkeen. Olen useasta lähteestä kuullut selityksiä, että "alumiinia irtoaa iskareihin alle 1000km". Ei iskareita tarvitse sisäänajaa ja tuo alumiinin irtoaminen pidä paikkaansa alkuunkaan. Ei iskarista mitään alumiinia irtoa kun ne on pinnoitettu ja jos irtoaa, niin sitten on kyllä jotain pielessä ja pahasti. Totuus on, että iskariin laitetaan vaan niin huonolaatuista öljyä jo tehtaalla, että öljy ei kestä ajamista juuri mitään. Jousitukseen parannusehdotuksia olisi seuraavat: Toleranssit kohdalleen ja kunnon puslat, iskareihin paremmat öljyt jo tehtaalta, tarkemmat ja suorat jouset (todella paljon heittoa), comp/rebound säätöön enemmän vaikutusta, pehmeämmät pohjaanlyöntikumit (nykyiset ei liiku mihinkään varsinkaan kylmänä), topout vaimennus (iskari kolahtaa metalli metallia vasten kun perää nostaa) ja vähemmän jousittamatonta massaa. BRP:n moottoripuolella on "sisäänajomoodi". Miksi sellaista tarvitaan, vaikka tänä päivänä toleranssit pystytään tekemään riittävän tarkoiksi? Esimerkiksi rallicrossiautoista otetaan se 1000hv irti ja niistä vain poltetaan tehdasrasvat irti ja annetaan mennä. Onko moottoripyöräpuolella sisäänajoja? En ole varma, mutta minusta tuntuu, että markkinoinnissa luvataan N-määrää hevosia, mutta takuun aikana pakotetaan asiakas ajamaan vähemmillä tehoilla 1500km. Mielestäni tämä on kohtuutonta, koska tuo on yhdelle talvelle melkoisesti kilsoja. Aika monella porsii silti koneet siinä 10000 jälkeen, mutta jos tuo alusta on tuolla mallilla tehty, niin onko koneen laakerit ja välykset samalla tolalla? Onko muilla samoja fiiliksiä? Kyseessä on siis pari kuukautta vanha RE Lynx ja minun mielestä tehtaan pitäisi pystyä tuohon hintatasoon parempaan. Varsinkin alustan ratkaisut ansaitsee uutta tarkastelua.
Sähkärin teippi on tuossa helpottamassa kasausta. Puslat pukitaan paikalleen ja alusta niputetaa ennen liittämistä runkoon. Niitä puslia vois olla makia ettiä lattioilta jos ei ne olis ollaki kiinni. Liian tiukkoja sovitteitahan näihin ei voi tehä, johtuen lämpötilamuutosten vaikutuksesta.
Tuota iskariöljyn jutskaa ei oo tarvinnukaan pohtia ku käytetyllä ajaa, mutta teoria tasolla mielenkiintoinen teoria. Ottaiskohan joku iskariseppä aiheesee kantaa?
Kuluttajalla on iso valta. Tunnetusti huono konstruktio kannattaa jättää hankkimatta. Tosin tietoisuus tästä saattaa tulla liian myöhään ja kantapään kautta. Ilmiöhän ei ole vain näissä tuotteissa. Muun muassa jakopääogelmat ovat olleet joissain tuotteissa päällä vuosikausia ja artisti maksaa. Myyjän ja markkinoijan kannalta tilanne on herkullinen. Myydään riittävää laatutasoa niin kauan, kuin menekkiä on ja tuotteen menekki taataan brändillä tai muilla hyvillä ominaisuuksilla. Samalla taataan jälkimarkkinat varaosille jne. Ei voi mitään, alkoi korvamatona soimaan Anssi Umpikelan helvetin ooppeli
En ole iskariseppä, mutta jokusen kepin kuitenkin avannut, jonku ekaa kertaakin lie tehtaan jäljiltä. Kaikki iskarit eivät ole pinnotettuja, ilmeisesti vielä tämänhetkenkään kelkoissa. Kyllä niistä pinnottamattomista etenkin irtoaa mujua. Pinnotetuista toki huomattavasti vähemmän. Kirkas runkoset kybit ja jotkut walkerit mielestäni pahimpia. Toki tuossa huonolaatuisessa öljyssäkin on varmasti perää, en ihmettele yhtään.
Valmistajathan sanoo, notta se ensimmäinen öljy on kuivempaa ja hiovampaa, juuri siki että pinnasta tulisi myöhempiä aikoja varten kestävämpi. Vaikea uskoa, että sisälle laitettaisiin kustannussyystä halpaa öljyä. Hintaero on kuitenkin melko pieni. tod näk.
Kommentoin ainoastaan RE hintaluokan kelkkan jousitusta, jossa on pinnoitetut iskarit. Mielipiteeni koskee sitä, että jos nimessä on Racing Edition, niin olettaisin, että yksityiskohdat olisivat sitä luokkaa ainakin niiltä osin kuin se lisähinta antaa ymmärtää, eli mottori ja jousitus. Yksi helpoimmista tavoista säästää on laittaa huonolaatuista öljyä, koska tästä on vaikea nimenomaan kiistellä. Ei siihen mitään hiontaa tarvita, koska se hionta tehdään tehtaassa. Miten tieteellisesti selität kuivemman öljyn? Onko olemassa kuivempaa vettä? Lisäksi, mitä järkeä on jättää asiakkaan vastuulle lutkuttaa iskarit "oikeean toleranssiin". Tässä tulisi sellainen ongelma, että iskarin putket olisivat eri halkaisijalla eri kelkoissa, koska mäntä tekee eniten työta alkujoustossa. Lisäksi iskarin sisällä on aika karkean näköisiä osia. Esimerkiksi shimmien aluslevy näyttää tavalliselta prikalta, jonka saa K-raudasta kun hyvässä iskarissa levy on konseistettu ja anodisoitu. Karkea lyöntiosan hinta on murto-osa laadukkaasta osasta. Vaikka osa ei ole liukupinnoilla, on tärkeää virtauksien kannalta, että pinnat ovat sileät. Puslien paikalleenlaiton ongleman ymmärrän ja en ymmärrä. Paikalleenlaiton voisi hoitaa vaikka vaseliinilla. Läpmötilaeroon en lonkalta voi heittää faktaa, mutta toisissa sovelluksissa tuo on ennenkuulumatonta. Esimerkiksi maastopyöriä ajetaan talvellakin ja ei siellä mitään ongelmia puslissa tai laakereissa ole vaikka -20 ajetaan alamäkiä, joten en ihan purematta niele tätä toleranssiargumenttia. Lämpöerot on kutakuinkin +35°C -> -20°C ja ei ne linkut lopeta toimimista eikä niihin mitään ihmeellistä kulumista ilmesty. Iskarit hölskyy Lynxissä siihen malliin, että moro. Kyse on siis sivuttaistoleranssista, jossa puslan holkin tulisi vastata korvakkeeseen sen sijaan, että nyt iskarin pää paukuttaa suoraan pulttiin. Etuiskareissa tähän on kiinnitetty kuitenkin huomiota ja laitettu kumipuslat ilmeisesti siitä syystä kun tuossa huonosta sovitteesta jää kiinni helpommin. Lisäksi etupäässä toleranssi on tiukka, eli se siitä lämpöargumentista. Lisäksi voi ottaa toisen esimerkin autourheilusta, jossa ajetaan pakkasella rallia. Kysäisen tästä myös ammattimiehiltä. Vielä jäi mainitsematta, että kelkkaan joutuu lisäksi ostelemaan julmetun määrän lisämuoveja ja muita virityksiä eikä ne oikein tahdo edes sopia ns. plug and play paikalleen. Tällähän on siis vain työllistävä vaikutus varaosapuolella. Esim jalkatappien laittamisessa en ymmärtänyt, miksi ihmeessä katteita pitää alkaa leikkaamaan saksilla Pohjapanssarin laittoon vaaditaan pakoputkiston irroitus. Kehujakin kyllä on. LINQ laukkusysteemi on kyllä toimiva ja siitä on annettava kehuja. Lisäksi viimeistelyn taso on noussut monelta osaa kelkan rungossa vuosien varrella. Esimerkiksi etupään tuenta näyttää uusimmassa rungossa todella hyvältä.
Nyt kun mietitään näitä toleransseja tuolla telastossa niin ne on ihan syystä siellä eikä ne ole lämpötilavaikutuksista vaan ihan sen telaston elämisestä johtuvia ei ne tyhmiä ole näitä tehdessään. Auton jousitusta ei voi verrata tähän koska kontaktipinta on aina saman kokoinen periaatteessa. Telassa taas on monta kulmaa millä voidaan 120kmh taulussa roikaista jäiseen kumpuun ja olla jarru taikka kaasu pohjassa jolloin pitää jousituksen ja pukkien/liukurunkojen antaa periksi jos nämä olisi tiukilla sovitteilla tapahtuu vääntöä yhteen tiettyyn kohtaan liian paljon joka pettää. Tässä eräs kaveri möi todella tiukilla sovitteilla laakereita nimenomaan PPS:ään ja ennätysaikaan meni osia päreiksi ja on näitä nähty.. Kuulin myös parista suusta että ne hienot kashimat on lähteneet liikkeelle...
Keppien alkueräiset öljyt on kyllä ihan kuraa. Niillä ei toinna montaa sataa ajaa ennenkuin kiikuttaa huoltoon. Ite en ois ees halunnut ajaa sitäkään, koska tehtaan säädöstä en mieleistä itselleni saanut, vaikka sitä kuinka säädin. Mutta simmaamalla niistä sai kyllä todella makean. Sisäänajo 1500 km? Eihän se ole kuin 3-400 km riippuen kuskin ajotyylistä. Tai ei ainakaan meidän ajoporukassa. Rakennussarjoja nämä on vuodesta toiseen. Lynxillä ajan ite siksi koska eniten valmis se on patikkoon tarjolla olevista kelkoista. Päivään tuosta rakentaa jo todella hyvin.
Onko muilla kommentteja tuon sisäänajomoodin kestosta tai tietoa, mikä siihen vaikuttaa? Kuka näitä systeemejä on myynyt? Telaston elämisen ymmärrän, koska telaston kiinnitys tunneliin on niin heppoinen. Ei varmasti ole suora koko systeemi. Neulalaakereiden kesto ei yleensä ole kovin hääviä eikä se herkkyys välttämättä ole edes tarpeen, mutta kunnon puslat toimii aina, jos vaan iskari istuu kohdalleen ja systeemi on suora. Se puslan holkin välys korvakkeeseen ei kyllä käy mitenkään järkeen kun iskari lepää korvakkeen seinämien sijaan pultin varassa.
Useamman uuden etecin oon omistanu ja sisäänajomoodi kestäny aina alle 500km. Joku tietty bensamäärä pitää huilata koneeseen ennen ku loppuu, en muista paljonko.
Taitaa käyttiksessä olla että 80 litraa pitää benssaa huilata läpi tuon sisäänajon aikana.. Eli riippuu meleko paljon siitä kaasun käytöstä... Ja minun mutu sanoo että ei edes tehoihin vaikuta, ainoastaan öljyn ja bensan kulutus suurempaa
Niin on. 30-35 ltr nuo vetää sisääanajossa ja sen jälkeen tuntuu asettuvan 20-25 ltr välille, joten aika vähällä tuntuu kulkevan. Tehoissa en kyllä huomannut minäkään mitään eroa oliko sisäänajot vai ei.
Itsekkin olen tuon alustan puslien väljyyden tarpeen oppinut kantapään kautta. Tuli aikoinaan sorvattua XRS alustaan ihan jämptit puslat, niin ne jopa jämähti jumiin kun muutaman päivän kelkka seisoi. Ja tosiaan kun tuo kelkan alusta elää aika paljon, on välystä senkin takia oltava. Sisäänajo kesti omassa -18 850 X-Trimissä ~500km. Bensan määrää ecu tosiaan seuraa paljonko koneestä läpi menee. Ja tuossa iskareiden ”hiovassa” öljyssä saattaa sellainen idea olla, että käytössä ja paineen alla kun pintaan tehdään ”muokkausta”, saadaan materiaalin pinta kovettumaan kulutusta kestävämmäksi. Tällöin irtomutua ei jatkossa niin helposti irtoaisi. Kyllä luulen että näitä asioita ihan oikeasti sielä tehtaalla mietitään Asioihin tuntuu monesti keksivän ”paljon” paremmat ratkaisun, mutta hetken asiaa tarkemmin mietittyä tajuaa sen heikentävän jotain muuta ominaisuutta. Eli kaikkien laitteiden suunnittelussa joudutaan varmasti tekemään paljon tietoisia kompromisseja..
Hei, hienoja kommentteja kaikilla. Täytyypä huvikseen testata tuo puslakeissi. Laitan timmimmät kamat ja katsotaan tuleeko muutosta. En epäile, että tehtaalla tyhmiä olisivat, mutta budjetit on pidettävä ja jostain aina säästetään. Telasto ei ole "näkyvä" osa joten siellä on helppoja kohteita säästää. Periaatteessa telastosta otettu paino voisi mennä tunneliin, jolloin se kestäisi paremmin ja kelkan tasapaino ei menisi pilalle. Sisäänajomoodi olikin hävinnyt jo kelkasta edellisellä reissulla. Kyllä se moodi siellä yli 600km oli. Mittaiskohan öljyn kulutuksesta? Jostain syystä en ole saanut kulumaan kovin paljon öljyä. Bensaa on kyllä mennyt ihan reippaasti
Sisäänajon mitta on riippuvainan kulutetusta bensasta. En tarkalleen muista määrää, mutta ainakin 850 tais olla 120 litraa tms.
Niin eikait nuo Öhlins, Totaltek hipomerkit tartte hiovia öljyjä , mutta ymmärtäähän sen ettei kelkkavalmistajat sellaisia laita tai olihan sitä Öhlinsiä ympäriinsä Yammuissa kun taisivat omistaa osan puulaakista aiemmin? En suosittele ainakaan mitään neulalaakeroituja paikkoja taikka iskareita jostain alapäästä supertiukaksi tekemään, kokemuksia on tuttujen koneistajien toimesta, paras oli kun runko repesi
Onhan noissa uusissa kelkoissa omia heikkouksia mutta onhan nuo nyt satavarmasti parempia kuin mitä kelkat oli n.20v sitten. Ero on vaan siinä että näillä nykyisillä voi vetää tuolla reitillä aivan järettömän kovaa ja kelkka ei tee mitään häiriö liikkeitä. Isoihin ojiin ja patteihin voit vetää täysiä ja alusta nielee täysin ne ja hirveät voimat mitä siitä tulee ja sit syytetään et kyllä on tehty paskoja osia, kaikki on niin suhteellista. Silläkin on iso merkitys noissa telaston osissa kuinka ne kestää että onko milloin huolletut iskarit ja niiden säädöt, ne kun on paskassa kunnossa niin eipä tarvii pitkästi mennä kun on kaikki pukkien saumat auki.
Tuosta puslajutusta senverran että nuissa puslissa on eroja siinä kosteuden imemisessä materiaaliin. En mene sentarkemmin nuiden muovien ominaisuuksiin siitä kuitenkin löytyy tietoa kun kehtaa katsoa vaukka netistä. Lämpötilan vaikutukset on pienet johtuen siitä että liukuva laadukas pusla ei juuri laajene tai lämpiä. Itse tenhny nuihin pienen rasvauran pintaan niin siitä pääsee vassu hieman sinne vielä vähentämään kitkaa. Tuon Winderin alustan tein timmiksi ja eipä ainakaan huonommaksi mennyt lisäksi siellä on tunnelissa ylimääräinen akseli isoilla päätypuslilla jäykistämässä koko keksintöä, vääntö pukeille vähenee tuolla idealla. Iskarit kelkoussa on niin pienellä öljytilavuudella että siinä lie osasyyllinen nuihin tiheisiin huoltoväleihin, öljy leikkautuu virratessaan shimmipakan läpi ja näin sen ominaisuudet muuttuvat. Riittävän iso lisäsäiliö olisi mielestäni yksi ratkaisu tuohon.