Olihan se taas makia rossata niin kauan, että loppu taas leikki lyhyeen. Nyt on testattu DJn kittiä uuella hihnalla. Kyllähän tuo kelkan luonne muuttu aika huomattavasti vakiosta, vetää ihan erilailla. Oli varmaan sen puoltoista metriä lunta parhaimmillaan, liipasin tankoon ja kierrokset suoraan 8000rpm ja laskee 7900rpm jossa ne pysyy. Helixin pultit meinas vain lähtiä kävelemään kesken kaiken.. Täytyy näemmä laittaa lukitetta. Mattonopeuvet unohin kattoa.. Mutta niin se vain piti nöyrtyä päivän päätteeksi Catin perään narun jatkoksi, tunnelissa pyörähti vissiin kivi ja nesteet pihalle.. Kuulin huhua että tunneleilla ois kohtuu pitkä toimitusaika, joten onko porukka hitsaillu noita?
Olisko täälä kellään tarvetta priima kuntoiselle umpisen legendalle skidoo nordik 377R Tämä tais löytää nyt uuden kodin
Ne on kokeilut jotka maksaa ja maksajakin on yleensä hyvin tiedossa...tämä vehe ei lähde lainaan, rahaa vastaan ainoastaan vaihtaa omistajaa.
Toimitusajoista en osaa sanoa, mutta tuon oman summasen hommasin AVK:n tähtivaihdokkien rivistä ja sieltä oli tunnelin läpi joku kivi vissiin yrittäny läpi mennä, mutta matka oli päättynyt vetoakselin ja telatunnelin väliin, sillä seurauksella, että akseli oli banaani ja tunnelissa reikä joka lävisti koko tunnelin eli ulottui läppärunkojen alle saakka.. 15x15cm aukko sinne alle ja sitä kautta pienempi sisäpuolelle ja postimerkit paikoilleen.. Nyt on 700km takana ja pelaa niiltä osin hienosti!!
Joo juurikin näin. Minun kelkasta oli jääneet pois ne kumiprikat mitkä tulee niiden metalliprikkojen ja kumityynyjen väliin.
Tuossa kun vertaa noita DJ:n kittejä niin tuli mieleen että ei se mahdottoman kaukana ole viime vuoden paljon haukutusta HA-säädöstä. 2017 Summit X High Altitude VS DJ: Ramppi molemmissa 967 Pdriven jousi 170-350 vs 150-380 Dalton Pivot 38mm/16,7g vs 38mm/16,7g + prikat 4,1g (HA kalibroitu 6000ft ja DJ 5500ft) QRS jousi Blue 157-221 vs 195-330 Dalton Helixi 40 suora vs custom xx Eli loppupeleissä suunta on aikalailla sama... Tuohon viime vuotiseen HA settiin jos nakkaisi jäykemmän kakkosen jousen esim green 180-303 tai jopa purple/purple 231-303 niin saisi alasvaihtoa parannettua ja sitten vaan pivotille niin paljon painoa lisää että jengat rauhoittuu oikeaksi, tai sitten jos ei riitä niin 951 painavempi ramppi ja jälleen pivottiin prikkaa lisää niin että kone kiertää oikein. Tietenkin tuo DJ cami voi olla mitä vain, mutta tuskin kauhean kaukana alkuperäisestä kuitenkaan. Käsittääkseni Daltonin jousien arvot vastaa brp:n omia jousia, eli mitta missä se arvo saadaan on sama. Saa korjata jos on tietoa.
Minun järkeen kävis että tuossa dj kitissä oleva cami on melko jyrkkä/kuormaava? Olis mielenkiintonen ku joku mittoilis vähän kulmia.
Joo se on ollut mielenpäällä jos jostain saisi sen helixin vain ensin mitottavaksi. Pitäisiköhän itselle tilata kitti jos ei muuten löydy
Yhdelle kaverille vasta kanssa hitsattiin kun kivi pyörähti samaan malliin tunneliin rikkoen kennon, hitsattiin ja hyvin on kestänyt sen jälkeen.
Djn kitissä on 990 rampeille ladattu painoa noin 73grammaa niillä teräspalikoilla ja kuvasta voi jokainen katsoa paljonko sinne pivottiin+ramppiin työnnetään tavaraa SEA levelillä. Puhutaan jopa 100gramman painoista per ramppi+pivotti Vs vakio kytkimessä noin 60 grammaa, eli DJn 300 grammaa Vs BRPn 180grammaa. Sama se mikä HiTech kulma siellä QRSässä pyörii, kun kytkimelle on lyöty noin julmasti punttia. Se ei luista ja vetää. Tarviikin tuon 380 loppuisen jousen, että saa nostettua kierrokset tarpeeksi ylös. Siitä tämän vuoden vakio kytkimestä yksinkertaisesti loppuu painot kesken ja se luistaa=remmit sulaa. Paska mikä paska. OEM rampeilla ei saada tarpeeksi painoa ,jos halutaan pitävä ja hyvin syöttävä kytkin.
Driverin vertailu DJn kitin ja HA setin välillä oli todella outoa, koska me asutaan merenpinnalla ja tuskinpa DJ on tarkoittanut, että sen setillä ajetaan täällä 5500ft arvoilla. Se miksi BRP toi HA setillä olevia kelkkoja suomeen on aivan käsittämätöntä. Driver varmaan voi kertoa miksi vertaili arvoja juuri nuilla korkeus asetuksilla, eikä DJn sea level Vs BRPn HA joilla se tänne tuotiin tai vaikka tämän vuoden sea level.
Onko mitään faktaa että kytkin puristaa hihnaa enempi jos on paljon painoa + jäykkä jousi kuin että vähemmän painoa ja löysä jousi? Jos molemmissa kierrokset on maksimissaan 8000. Tuntuu että jäykemmillä jousilla ehkä kierrokset saattaa pysyä paremmin ylhäällä joka tilanteessa mutta en kyllä ole huomannut että jäykällä jousella ja isolla painolla sais paremmin pitämään. Isoilla painoilla tuntuu että vastailee kaasuun vähän huonommin, mutta se tuskin 850 koneella on ongelma.
No eihän tuossa DJ setissä pelata kuin kytkimen painolla korkeuden mukaan, muut palikat eivät muutu, asiakas saa käyttää mitä ramppia haluaa. Sehän tuossa voikin tulla ongelmaksi että ei saa tarpeeksi painoa kytkimelle noilla orkkishiluilla, mutta lähinnä kyse oli spekulatiivisesta mietinnästä jota ehkä voisi testata jossain kaverin kelkassa. DJ on kyllä kätevästi taulukot tehty joka rampille ja korkeudelle mitkä pivotit ja spacerit tulee. Ja vertasin HA settiä DJ settiin koska HA on kalibroitu 6000ft, mutta siinä on sama asia kuin DJ setissä että painoa vaan lisää jos ajetaan alempana. Minä luulen että luisto ongelma tulee ennemminkin kakkoselta jossa remmipainetta ei ole tarpeeksi, ja lisäksi huono alasvaihto mikä aiheuttaa remmin lyömistä sinne runkoon. Kun hihna alkaa luistaa kakkosella niin se kuumuu ja alkaa sitten luistaa myös kytkimeltä. Itsellä ei niinkään tätä ongelmaa ole ollut, mutta niillä joilla ongelma on todellinen voisi auttaa jos vaihtaisi sen kakkosen vakio 157-303 jousen esim 200-220 alkuiseen ja ehkä 320-340 loppuiseen jouseen. Toki sitten muukin voimapaketti voi vaatia jumppaa suuntaan jos toiseen. Tilasin sitten itsellekkin DJ:n setin, voisi mittoa sen camin ja sitten testata miten tuo setti toimii omasssa kamppeessa. Alunperin idea oli jos olisi huvikseen kokeillut viedä voimansiirtoa tuonne -17 HA suuntaan, mutta suomesta palikkaa saa aika heikosti ja kun eri ulkomaisista nettikaupoista kasasin jousi- ja painosettejä, alkoi hinta olla tuplaten DJ settiin verrattuna. Siinä kuitenkin saa mukavasti palikkaa mukaan niin hinta ei itseasiassa ole paha. Ja lupaukset 850 kohdalla on kyllä setille kovat, pitäähän se testata onko siinä perää vanhempirunkoisissa ajanut parilla DJ setillä varustetuilla kamppeella, ja niissä se ei kyllä niin vakuuttanut vaikka toimiva kyllä olikin mutta hehkutukseen nähden itselle lievä pettymys. Lisäksi toinen tahtoi purkaa remmejä setistä huolimatta aika kovalla tahdilla, mutta epäilin jo silloin että siinä yksilössä oli koneen tuennan ja linjauksen kanssa ongelmaa.
Sanokaapa te jotka tiedätte paremmin. Jos sama setti toimii korkealla ja matalalla samalla jousella niin miten se voi olla mahdollista? Jousen voima kuitenkin pysyy vakiona ja kait se aina vaatii saman määrän painoa että hihnalle saadaan puristusta? Eikö hihna muka luista siellä korkealla kun painoa on paljon vähemmän? Esim näissä vanhemmissa oli 350 loppuinen jousi ja painoa vaan reilu 16g kun merenpinnalla vaatii lähemäs 22-23g. Vai tuleeko se luisto vaan siitä reilusti ylikiertämisestä?
Korkealla ilmapaine alenee ja näissä tehot siten laskee. 2000 metrin korkeudella ilmanpaine on enää noin 80% merenpinnan tasosta ja siten sylinteritäytöksessä hapen määrä jää pienemmäksi, joka laskee tehoa koneesta. Ihan lineaarisesti tehohukka ei tuohon ilmanpaineeseen käytännössä mene, mutta ei se kaukana siitä ole eli varmaan joku reilut 15% tehostakin häviää. Se voimansiirron toiminta on aika monipiippuinen juttu. Kytkin pelaa moottorin tehon ja sitten toistaalta hihnasta tulevan vastuksen perusteella. Kakkosvari hihnasta tulevan vastuksen ja telalta tulevan vastuksen perusteella. Nämä sitten pitää sovittaa jollakin tavalla optimaalisesti toisiinsa. Samalla jousella ja kyvyemmillä painoilla jousivoima voitetaan suhteessa suuremmilla moottorin kierroksilla ja laskeneen tehon vuoksi painoa joudutaan vähentämään, jotta kone ylipäänsä jaksaa kiertää halutun verran. Asiaa ei sinällään tarvitse miettiä sillä tavalla, että pelaako sama jousi ylhäällä ja alhaalla vaan kokonaisuudessa on aina jokin tasapainotila millä kierroksilla se sitten vaihtaa. Kokonaisuutena kuitenkin painojen merkitys on äkkiä suurempi mitä jousien vaihtamisen. Esim. catin kytkimen jousen loppulukeman vaihtaminen 285 > 310 vaikutti maksimikierroksiin vielä melko vähän ( 100-150rpm muistaakseni) eli isompi vaikutus on äkkiä muutaman gramman lisäämisellä painopuolelle. Toki näissä PDrive on vähän erilainen rakenteeltaan Tuossa aiemmin oli kirjoitusta, että vakiosetissä luistaminen tapahtuu kakkosvarilla, koska siinä on esim. liian isolla astekulmalla oleva helixi tai liian löysä jousi. Hihnan kireys ajossa hakee tasapainotilan eli remmin paine myös kytkimellä muuttuu variaattorin säädöstä. Jos laittaa pienempiasteisen helixin tai jäykemmän jousen sinne kakkosvariaattoriin niin ylösvaihto hidastuu ( kone kiertää ainakin välikaasulla suhteessa enempi ja on kaasutettaessa kierrosherkempi, mutta maksimikierrokset koneessa isolla ajonopeudella eivät välttämättä kauheasti muutu) ja alasvaihto kakkosvarilla nopeutuu sekä samalla saatiin remmiin lisää painetta eli käytännössä remmi ei luista niin helposti. Tuo remmin paineen voi käytännössä ymmärtää siis silleen, että miten tiukalla se remmi on siinä on variaattoreiden välissä eri ajotilanteissa. Tuo alasvaihdonkin riittävä nopeus on tärkeää varsinkin umpisessa, jotta välitys ei jää vauhdin hidastuessa liian isolle. Sama tilanne kuin lähtisi autolla aina kakkosvaihteella liikkeelle niin sitten se hihna joutuu myös koville. Pelkkien maksimikierrosten tuijottaminenkaan ei säätöperiaatteena oikein toimi, koska se voimansiirto voi toimia eri nopeuksissa eri tavalla. Tavoitehan on se, että kun paikaltaan lyö kaasun pohjaan ( telassa hyvä pito) niin kierrokset nousee siihen tavoitekierroslukuun ja siinä ne sitten pysyy huippunopeuteen saakka. Tälläisiä eri nopeusalueiden eroja pystyy sitten säätämään helixin alku- ja loppukulmalla, osittain myös kytkimen ja variaattorin jousen alku- ja loppuvoimalla, Kytkimen rampeilla tai esim. catissa painon muodolla ( onko paino juuri vai kärkipainoinen ja millainen on painon liukupinnan profiili suhteessa tuohon painon painopisteeseen). Osakaasuasennoilla ei umpislaitteessa ole niin ehkä tarkkaa, mutta reittilaitteessa toki on kiva, että laite ei kierrä 60km/h vauhdissa 7000rpm kierroksilla. Tällaisellakin olen ajanut ja se on sitten aika crossihenkinen reittikelkka, kun kiihtyminen tapahtuu pääasiassa siinä vaiheessa kun pakoaukonsäätimet aukeaa. Teoriassa homma siis etenee näin, mutta käytäntö on paljon vaikeampi koska näitä muuttujia on melko paljon. Sama voimansiirron säätö ei myöskään toimi kahdessa identtisessä kelkassa, joissa olisi vain eri moottori. Moottoreiden maksimiteho olisi paperilla sama, mutta niiden vääntökäyrän muoto ja mahdollisesti maksimitehon kierrokset eroaisivat toisistaan. Jos voimansiirtoa haluaa omatoimisesti säätää ja testata ilman mitään valmista kytkinkittiä niin kannattaa säätää vain yhtä asiaa kerrallaan ja sitten ajaa joku aika testiä ja kirjata paperille ylös, että mikä muuttui ja miten. Jos muuttelee montaa asiaa kerralla niin kohta ei tiedä yhtään, että mikä vaikutti mitäkin ja kokemuksesta voin sanoa, että omat tuntemukset myös valehtelevat. Eli kannattaa testata kahdesti ennen kuin tuomitsee jonkin muutoksen.
"Samalla jousella ja kyvyemmillä painoilla jousivoima voitetaan suhteessa suuremmilla moottorin kierroksilla ja laskeneen tehon vuoksi painoa joudutaan vähentämään, jotta kone ylipäänsä jaksaa kiertää halutun verran". Aivan, mutta en ihan ymmärrä kun yksinkertainen olen Jos kaikki osat ovat samat, mutta painoa vähennetään että kone saadaan kiertämään tarpeeksi kun mennään korkealle, niin miksi hihna ei ala luistamaan? Eli ainoastaan paino vähenee että kone kiertää saman kuin alhaalla. 17g ja 23g pyörivät molemmat 8000rpm, mutta silti 17g ei luista? Jos meren tasolla laittaa tuon 17g niin luistaa varmasti. Johtuuko se luistaminen siis yleensä ylikiertämisestä tai siitä että ei kierrä tarpeeksi? Eikö nuissa dj:n kiteissä juurikin paino pelkästään muutu kun eri korkeudella ajetaan?
