Kevät on 2kk etuajassa ja lunta löytyy enää kasoista pihan perällä. Kaarlosen konepaja siirtyy kenttätesteistä suunnittelupöydän ääreen. Kysymys: Mikä tekee hyvän *takametsä* kelkan? Alla siis lyhyt briiffaus aiheeseen "mistä hyvä puunkiertäjä koostuu", ei vuoripora. Mitä? Miten? Miksi? Oma näkemys aiheesta olisi siis näppärän kevyt ja ketterä vehjes jolla jaksaa temuta päivän pusikossa ja sen ohjastaminen pitäis olla loogista. Duh?! Suomessa ei kovin usein ole pehmeitä puuterikelejä ja koskaan se ei varmaan ole pohjatonta. Mahottoman pitkä tela jolla saa kaivettua ojan kiinaan asti ja pienen pitäjän tehoreservit omaava konehuone ei varmaankaan ole paras ratkasu vaikka niilläkin tietty on puolensa. Jos nyt saisi rakennella kelkan ilman sitoumusta merkkiin tai malliin ja kaikki sopis toisiinsa *naps* vain metodilla niin minkälaisia ratkaisuja laajempi raati näkisi sopivaksi käyttää eri kelkan kohteissa ja millä perusteluilla tähän päädytään? Pohjustan tällä nyt suunnitelmia toteuttaa Välipala projekti vol. 2 Tarkennuksena ominaisuuksien hakuun nyt vielä muutamia pointteja. -Reittiominaisuudet ovat tärkeysjärjestyksessä jossain häntäpäässä. -Rossirataa ja isoa hyppyytystä kestävä rakenne ei ole tarpeen. -300hp ja 6m matto ei ole tarpeen koska ajopaikoilla ei ole vuoria eikä juuri lunta metriä enempää. Mäki kuitenkin pitää päästä päälle ja kaasulla keula kevyeksi. -Kylkimyyryäminen ja siinä pysyminen on aika oleellista ajamisen kannalta. -Eli mikä tekee hyvän kaseikkojen kingin ja mäntyjen kiertäjän. Asiaa vois miettiä vaikka seuraavien juttujen osalta. Toki kaikki inputti on hyväksi. Yleinen runkogeometria? Mihin kohti kuski sijoitetaan? Äärimmilleen viety *kuski istumaan etupuskurille* ei välttämättä enää ole toimivin ratkasu pehmeään maastoon? Mikä on riittävä maavara? Kuinka kaukana suksien tulee olla esim. vetoakseliin nähden? Missä kulmassa ohjausakseli on hyvä? Minkälainen alusta? Keep it simple = kevyt Pituus? notkeus vs. kelluvuus/pito Geometria? Maton mitat? Kohtauskulma? Nousukyky vs käsiteltävyys Mikä on riittävä reaalinen joustomatka? Matalammat vanhan koulun kelkat tuntuu jotenkin paljon vakaammilta koska perä ei keiku metrin korkeudessa Etujousitus? Jälleen paljon joustoa tarttee? Kuinka leveä keulan pitää olla, missä menee hyvä kompromissi? Suorat vai kulmaan asetetut A-varret? mitä etuja / haittoja? Sitten tietenkin jokaisen makuasia eli sukset? Leveät kapeat pitkät pätkät? Onko A-varsisto paras ratkasu pehmeään? Edellisistä rakenteluista oppineena on kannattavaa kysyä laajempaa näkemystä asiaan kuin yrittää itse miettiä kaikkea mistä ei välttämättä ole edes kokemusta. Tähän perään moni varmaan haluaa tarjota forest foxia yms. vastaavaa. Enkä kiellä etteikö voksi vähä piristetyllä koneella ois varmaan iha kiva peli. Aikeissa olisi kuitenkin luoda tämä vehje aivan tyhjästä, joten kaikki ratkaisut ovat tällähetkellä pöydällä. Pyörää ei kannata tietenkään keksiä joka paikassa uudestaan, vaan ottaa ja tehä hyväksi todettuja jo testattuja ratkasuita. Toki myös uutta pitää aina kehittää jossain määrin, vaikka sitten parantelemalla jo olevaa omaan käyttöön sopivaksi. Tenkka påå. Toivon pohtivaa keskustelua ja perusteluita mielipiteille. Hyvää alkukesää kaikille... :
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Kokonaisratkaisuun varmasti vaikuttaa pelimerkit, joten minkä kokoinen on budjetti?
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. - 600ccm^3 2-tahtikone, 100+ hv - 50cm leveä tela (että onnistuu myös peruuttaminen ummella) - Niin kapea kuin moottorin puolesta on mahdollista - Tolppakeula - Kytkemätön alusta jossa joustoperä - Korkeutta nykykelkkojen malliin - Kuskin paikka sellainen että pienellä painonsiirrolla saa painon pois keulalta, eli vanhan liiton kamppeita vastaavasti. - Pitkäkärkiset sukset, leveys riippuu keulan painosta - Keula ammeen muotoinen - Lyhyet välitykset - sähköpakki - Kunnon puskuri - Ja kaikkihan rakentuu sille oletukselle että kelkasta tulisi myös mahdollisimman kevyt. Siinä vähimmäiskriteerit.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Avaan pelin omalta osalta pääpiirteittäin. Budjetti on sen kokoinen kun tarvii. Tässä vaiheessa homma on ajatustasolla ja kaikki mahikset pöyällä niin kuluista viis. Runko: Mahd pieni ja matala, ala- ja yläpuolinen runko kolmiorakennetta ja komposiittia käyttäen. Komposiittirakenne tarjoaa käytännössä vapaan optimoidun muodon rungolle + keveyden ja kestävyyden sitä myöten. Esim yhdistetty levy/putkirunko laminoituna samaan pakettiin ja kriittisiin paikkoihin voi paksuutta lisätä ilman, että koko rakenne on paksumpi ja sitä myöten raskaampi. Tunneli poikki reilusti kääntöpyörän etupuolelta jolloin momenttivarsi pienenee tunnelissa = rakenteen voi tehä kevyemmin. Puuttuva osa korvataa pidennetyllä läpällä mikä saa taipuille vapaasti, mutta ohjaa lumipölyn tunneliin ja jäähyille. Mahd. lyhyet astilaudat joita ei nosteta liian korkealle. Matalammalla ne varmasti ottavat hankeen helpommin, mutta kuskin matalampi painopiste ja kontrollipinta ovat mielestäni tärkeämpiä vakauden ja varmuuden tuojia, varsinkin viistoissa ajettaessa mikä ei ole aivan pehmoista. Kuskin sijoitus telan maatakoskevan etuosan päälle tai vähän taakse. Kelkan painopiste aikalailla pitäis saaha tähän samaan paikkaan jolloin koko vehje "kelluis" keskipisteen päällä ja siitä sitten kuskin liikkeet vaikuttais asiaan helposti. Alusta: Alusta mahd simppeli, yhdellä pukilla ja iskarilla. Geometria lievästi telaa kiriväksi painuessaan ja iskarin vipusuhdetta suurentaen. Näin saadaan tiukkaan paikkaa matto aina vähä kireämmälle kuin normaalisti on joten ylihyppiminen vähenis ja jousitus herkemmäksi alkumatkasta. Telan pituus 3450 tai 3700 ja lappua +50mm. Ei ole vielä oikein tullu vastaan paikkaa josta ei olis selvinny ilman 4m mattoa. Leveys normi + - 400mm. Lyhyempi ja kapeampi matto on tietty myös kevyempi liikkuva massa. Lisäksi ei taida saada mattoja 500 leveänä jotka ois alle 4m tai niissä ois 50mm harja. Toki jokin 3450 x 500 x 60 matto ois aika kiva, kantavaa pinta-alaa ois enemmän kuin 4000+ x 400 matossa Alustan sivuttain keinuminen? Keinunta tuo varmasti helppoutta kyljelleen saamiseen ja pientä joustoa maaston epävakauksiin vähänkin kovemmalla hangella. Aivan puuterissa tuskin on isoa eroa. Asian kääntöpuolena onko keinuva alusta kuitenkaan hyväksi kun viistorinteessa telasta koskee hankeen reunastaan vain 1/3 ja telan "kantti" pääsee kääntymään pois alta ja tela luistaa alamäkeen? T - motion kuskit, kokemuksia? Maton kohtauskulma. Muutaman DIY alustan rakentaneena on huomannu tuon etupukin ja kohtauskulman aika ison vaikutuksen kelkan käsiteltävyyteen. Jyrkkäkulmainen alusta teki kelkasta yksinkertaisesti hauskan normiajeluissa. Kallistelu oli todella helppoa koska kelkan paino makasi kohtalaisesti keskellä kelkkaan etupukilla. Keula nousi todella helposti kaasulla paikasta kuin paikasta. Ylämäessä keulintaa oli jo ongelmaksi asti. Kovapintaisella hangella kelkka ei oikeen koskaan noussut pintaan vaan jäi poraamaan ojaa taakseen ja nousi pystyyn syvemmässä lumessa. Uudempaan versioon tein kohtauskulman huomattavasti loivemmaksi ja lumen päälle nousu ja ylämäkeen kaasuttelu on aivan toista luokkaa. Kelkka keulii, mutta vain suksia keventävästi. Kyljelleen heittäminen ja siinä pysyminen on toisaalta paljon vaikeampaa koska paino on enemmän suksien ja takapukin varassa jolloin keula tahtoo palata aina vaateriin tai sitten kellahtaa kyljelleen kokonaan kun tietyn rajan yli menee. Alustan joustomatkaa en oikein osaa päättää. Välillä tuntuu 10cm riittävän ja joskus 20cm ei oo tarpeeksi. Paljonko esim. valtamerkkien mountainvehkeissä on pystysuoraa joustovaraa etupukista mitattuna? ??? Olen sitä haarukoinu jonnekki 15cm paikkeille kuvia tutkimalla yms. Kääntöpyörän ääriliikettä on minusta turha kattoa. Etujousto. Etujouston suhteen sama miete. Vuoriporissa joustot taitaa olla noin 20cm ja tolppakeulaiset sen alle. Onhan sitä aikanaan latikeuloillakin ajettu rossia. ;D Jos rakenne on simppeli ja muu pulkka sitä myöte kevyt ja kuski joustaa kyytissä niin tarvitaanko sitä juustoa niin paljon? A - varsisto on helpompi rakentaa perus iskarille ja rakenne on melko yksinkertainen kun ei lisätä ohjausniveliä. Kiinnitys runkoon on helppo. Samainen aakkosten joukko kairaa aina hangen alla kun tiukempaa käännöstä tekee hangessa. Kovapintaisella hangella vastus on aika kova kun tukivarret puskee lumen pintaa rikki. Tolppakeula on pulkkakeula ja toimii yhtenä isona suksena. Kuinka tehä kevyt tolppakeula jossa on toimiva jousto. Koteloitu A varsisto? Kun reittiominaisuuksista ei ole ekana huolta niin raideleveys vois olla yhtä kapea kuin keula itsessään. Testattuna 83cm raideväli oli aika veikiä nakella menemään vaikka suksina oli vakiot PPt. Mitä hyötyjä tai haittoja saavutetaan kääntämällä A varret kulmaan toisiinsa nähden kuten polle ja katti on tehnyt. Skiito jatkaa suoralla linjalla. RMK ohjaus ois varmaan hyvä lähtökohta kun se tuntuu kehuja aina vain saavan. ???
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Sellane on jo keksitty mitä haet. Ei ole tehokas, eikä 6cm harjaa eikä myös poraa maahan asti: phazer 2 ST. Siinäpä pohja-aihio!
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Tuota tunnelihommaa en tajunnu, haitko tuossa sitä että lyhyt tunneli ei osu "keuliessa" maahan niin helposti vai mitä? Jos ajattelit sitä jousituksen aiheuttamien voimien takia niin silloinhan se tunnelin lyhentäminen ei vaikuta mitään ellei sitä lyhennetä niin paljon että takapukki täytyy siirtää eteenpäin. Tosin, mainitsit tuossa yhdellä pukilla toimivan alusta, joka mun mielestä taas vaatii tunnelilta hiukan enemmän kun se kaikki telastoon tuleva vääntö välittyy sen yhden kiinnityspisteen kautta. Tai siis no kahden kun se kinnittyy molemmin puolin tunnelia. Ja toisaalta, tunnelin kiertymistä on vaikeampi hallita kun ei ole takapukkia, eli varmaan vaatii kuitenkin jotakin vahviketta ettei käänny ropeliksi ku ekan kerran loikkaa toisen puolen asti laudalle? Noita joustomatkoja oon mitannu erilaisista tehdastekoisista alustoista ja usein ollu niin että etupukilta löytyy liikevaraa juurikin tuonne ~160mm hujakoille, takapukilla hiukka enemmän. Tuleekohan tuollanen loiva kohtauskulma ja matalalle sijoitetut astimet toimimaan? Maavaraa aatellen siis.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Astinlaudoissa on oltava pituutta reilusti jotta kuski voi vaihdella sitä paikkaa tarvittaessa, ei se nyt ihan tavatonta ole että täytyy kokonaan (ja siis molemmin jaloin) seistä toisella astinlaudalla, ja vielä useammin täytyy seistä mahdollisimman takana..
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Eikös 59 tai 39 lynestä ollu joskus sellanen lyhyt versio? Mikä se oli? Näin offina.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Ei kannata. Keulinee ympäri melko paljon helpommin ja yllättävämmin.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Tunneli loppuu ennen kääntöpyörää kun se normaalisti loppuu vasta kääntöpyörän jälkeen. Eli tunneli on liian lyhyt normiin verrattuna. Hajin tuolla kevyempää tunnelirakennetta koska tunnelin ei tarvitse kestää niin paljon vääntörasitusta lyhyemmän momenttivarren vuoksi. Yhdellä pukilla alusta täytyy kiinnittää tunneliin melko eteen muuten kelkka on koko ajan vain nokallaan ja paino suhteellisesti enemmän suksilla. Tällä ratkasulla alustalta tulevat vääntörasitukset ovat melko pienen vääntövarren päässä tunnelin etupäästä ja ylärungon takakiinnityksen etupuolella joten kiinnitys on ns. kolmiorakenteen/timantin sisällä. Huonona puolena takapuskuri on telan päällä tai sitä ei ole ollenkaan joten perän repiminen hankaloituu. Ympärikeuliminen on vaihtoehto, mut eipä sitä usein tapahu. Alustan voisi pitää keuliessa kytkevänä ja kytky säädettäväksi jolla keulan korkeuden saa säätää. Astinlautojen pituus myös mahd lyhyenä ym syystä. Pituus ei minusta tarvi olla kovin suuri. Edellisestä vehkeestä sahasin astimista 30cm pois (takapäästä) ;D kun en niitä koskaan tarvinnut. Yleisesti tunnelin rupeltamisen estämiseksi rakenne putkirunkomaisesti muistuttamaan pientä torninosturin palkkia / trussipuomia elikkä pieniä kolmiota peräkkäin ylä ja alapalkin välissä. Tämä kokonaisuus laminoidaan vielä levyn sisälle. Seinämävahvuudet voi olla pienempiä, mutta jäykkyys on parempi kuin pelkällä suoralla levyllä. Täytynee luoda grafiikkaa tänne selventämään.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Sen olemattoman painoisen tunnelin lyhentämisellä ei merkittävää painonsäästöä saa, joten lillukanvarsiin tarttuminen turvallisuuden kustannuksella on vähän niin ja näin..
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Valmiista vehkeistä lähtisin mittoja hakemaan. RMK:sta vetoakselista taaksepäin malli. Katista keulan geometria ja ohjaus. Suzuki 800cc konehuoneseen ja remmi veto.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. No minä vissiin jotenkin ymmärsin väärin tuon Kaarlosen idean, jos se tuota tarkoitti ;D Tuossa hahmoteltu kuva Moton mallin mukaisesta ehdotuksesta takametsän kelkaksi.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Hahmotelmasi on ehkä jopa enemmän päin v*ttua kuin uskalsin edes kuvitella.. Vuan ei se yllätyksenä tule.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. ainaki mie käytän rmk:ssä koko astinlaudan pituutta hyväksi, aika paljon vaikuttaa siihen että mihin päin kelkka liikkuu
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Miten noiden yksipukkisten alustojen pohjaamiset hoidetaan. Toki, liukujen etupäät pohjaa siihen pukkiin, mutta miten takapää. Kun äkkiseltään pitäisi sekin johonkin antaa pohjata. Jos se otetaan pukkiin, niin etupäässä oleva pukin kiinnitys/iskarin kiinnitys alkaa olemaan lujilla, kun vartta tulee kääntöpyöriltä melkoisesti. Jos kumit on jossain normi takapukin huitteilla, pitää tunnelin olla kohtuu jämy kuitenkin siihen asti.. Muussa tapauksessa tela läppää tunnelin kattoon aivan perältä joka rassaa tunnelia aivan perälle asti. Eli liekö yksipukkinen alusta keventää tunnelia juurikaan normaaliin nähden, toki ilmeisesti yksipukkiset alustat on hieman kevyempiä.. Mutta joo, Åkermanin ehdotus mitoitukseen lienee aika suurta viisautta. Mielenkiintoinen projekti voipi tulla ja haastava. Pari kelkkaa purkaneena ja osia postissa/mh:ssa punninneena, vaikea on kevyttä itse tehdä, mutta ei varmasti mahdotonta, kun ei tartte pomminkestävää tehdä. Itseänikin kiinnostaa, onko kelkka umpisessa koskaan liian kapea? eli mitä haittaa sittä on, jos raideleveys on 75cm? Sehän mahdollistaa kantavamman suksen käytön ilman että haittaa liikaa kallistelua.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Kerta nyt vaan spekuleerataan niin sama ajatella "out of box"? Tehoa takamettiin ei kai tarvi suuremmin jos jotain 50cm leviä mörssäriä naakimishommiin ollaan tekemässä? Pääasia että vetokykyä löytyy ja ei ole äänekäs vekotin. Elikkä, jos tekiskin sähkökelkan? Läppäreissä käytettyjä kennoja (en muista tyyppiä tähän hätään, vähä AA patteria isompi) X kappaletta pystyyn koko tunnelin matkalta (samoja käytetään mm Teslassa). Sähkömoottori tunnelin etupuolelle, tunnelin päätyyn about kiinni tai sitte vetorattaiden tilalle jos saa välityksen kondikseen. Tunnelin etupäähän variakselin/tankin paikkeille pieni dieselmoottorilla varustettu generaattori takomaan virtaa akuille. Kuski sijottus taka- ja etupukin välimaastoon, jollon kaikki raskas paino ois telaston päällä. Astimet lyhyet ja kapeat, mutta riittävät. Alusta sitte oman maun mukaan millasen haluaa... voi olla vaikka rullatelasto jos on kesällä tarvetta kelkalle. Lisäksi tavaratilaa ois tuon patterikotelon yläpuolella koko rungon matkalta jotta saadaan kuskille sopiva ajoasento (penkin korkeus siis). Keulaksi voi sitte tehä joko yhden tai kahden suksen systeemin putkirungolle. Muovit lähinnä näön vuoksi ja sen että kelkka kelluu lumen päällä eikä oo semmonen phatserin näkönen risukeula. Sukset voi jättää poiski jos haluaa äärimmäistä extremeä Positiivista ratkasussa on että kaikki paino on telan päällä. Sähkömoottorin vääntö on potenssiin viis miljoonaa vs ottomoottori. Sähkön tarve hoidetaan laiva/juna tyyliin generaattorilla.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Sähkö olis todella mielenkiintonen vaihtoehto ja antais hyvinkin paljon vapauksia toteutukseen nykyisen konfiguraation rinnalle. Sähkömoottorin vääntöä vois hyödyntää esim. poistamalla välistä kaikki turhat välitykset ja käyttää tunnelin molemmin puolin vetoakselilla olevia suoravetomoottoreita. Nykyään niitäkin alkaa oleen jo sopivissa teholuokissa esim. 2 x 20kW auton vanteen sisälle tarkoitettu napamoottori. Jos ei piisaa niin sitte (2 + 2) x 20kW. Akusto tulis nykytekniikalla olemaan vielä aivan liian painava koko päivän ajoihin, mutta lipastyylinen vaihtokennosto ja reki täyteen tuoreita + se agrikaatti lataamaan niitä. Yksi onnekas kaveri ajamaan "tankkeria" 10min räppäilyaikaa täydellä teholla, nätisti ajaen puolituntia. Ja kun ei "kaasuun" koske niin mitään ei kulu. Beari varmaan tarkoitit 18650 kennoja? Näitä kennoja saa melkosen edukkaasti ja suuremmissa määrissä varmaan vielä halvemmalla. 3.7v - 4.2v n.2500mAh. Yhden kennon paino 46g. Jos käyttäis vaikka 800kpl ym. kennoja: painoa kertyis 800 x 46g = 36.8kg Varaus 1000Ah ja jännite 84V Moottorit ja akut varmasti tois painoa mut rakenne ja tekniikka olisi todella yksinkertainen ja varma. Painojakauman vois laitella just ihan niinku tykkää koska akkuja nyt vois laittaa melkein mihin vain. Painon sais myös sijoitettua hyvin alas tämän vuoksi.
Vs: Suunnitellaan takametsä - kelkka! Kaikki mukaan. Joo just noita kennoja tarkotin. Eipä tuo akkupatteristo tulis vielä painamaan juuri mitään - varsinkaan ku kaikki paino ois telalla jollon se lisäis vain vetokykyä. Ihan helposti pääsis nykykelkkojen lukemiin sähköversiona - allekkin. Aggrekaatiksi sitte vain joku pikkunen paikallisdieseli. Se ku ois vielä vesijähytetty, ois hiljasempi. Jos laturin ja motorin mitottaa sopivasti ei pitäs olla ongelmaa köryytellä meneen vaikka koko päivä? Vaihdelaatikoita ei tarvis. Suunnanvaihtaja ois kans turha kuten myös variaattorit akseleineen jne. Mitään muutakaan mekaanista härpäkettä, ilmanputsaria, pakareita jne ei tarvis. Periaatteessa kaikki ottomoottorin + apulaitteiden tarvima tila ois käytettävissä tavaratilaksi.
