Edit: Lisätty alkuun linkki kuvakansioon jos ei jaksa horinoita lueskella... Kaikki projektin kuvat löytyy täältä Ja koska okkeli on jo pitemmän aikaa ollut ns. kinttaala valmistumisen merkeissä piti hoivavietti herätellä uudella projektilla. Jälleen kerran isännän aarrekätköistä löytyi helmi isolla Hoolla, Winha 54, ilmeisesti vuosimallia -74, joka oli ammoinaan moottoririkon vuoksi jäänyt vaille tarkoitusta. Sieltä se lumien ja pressujen alta löytyy Kunnon valot pistetty näköjäns. Kelkka on ollu armeijan palveluksessa koska väritys on alaskanvalkoinen. Ilmeisesti alkuperäinen väri on vihreä kuten Teo Lehtimäen sivuilta löytyvästä winha-kataloogi kertoo. Väri jää todennäköisesti valkoiseksi ja hyvin lähellä on etten maalauta runkoa uudelleen ollenkaan, on senverran hyvin säilynyt. Ruostetta parissa kohdassa hitusen enemmän ja pientä pistettä siellä täällä mutta läpimätöä ei missään. Telamattokin todella hyvässä kunnossa, iso helpotus sen osalta Telapyöriä ja laakereita joutunee vaihtamaan. Vuotsolaiset mallia kyläseppä Sukset puhalletaan ja pulverimaalataan. Metsää on kertynyt konehuoneeseen. Äänenvaimennin menee myös puhallukseen ja pientä maalisipistelyä siihenkin... Isoimmat ryönät puhdistettu pois. Seuraavaksi painepesu niin näkee tositilanteen. Alustavasti suunnittelin että penkin ja selkänojan nahat uusiksi, kuomun ainakin maalataan uudelleen. Uusi, ehjä tuulilasi. Jarrusetti on kadonnut aikojen saatossa johonkin eli sellainen pitää rakennella. Alkuperäinen jos jostain löytyisi niin se olisi plussaa mutta rakennetaan uusi mikäli ei... Moottoriksi tulee Sachsin SA2-440. Winhan alkuperäinen Kohlerikin on jossain tallessa mutta siitä on ilmeisesti ainakin kampiakselin laakeri kusahtanut. Täytynee tarkistella sekin.
Vs: Wanhaa Winhaa ajokuntoon! Vilkaise osto-ja myynti -ilmoitukset veteraanipuolelle, siellä oli tuollaisen alkuperäinen ehjä kone 175 eurolla, ja luotettavaksi todetulla myyjällä. Mutta Sachs 440 on kyllä parempi kone tuohon, varsinkin jos kelkalla tekee sen alkuperäisiä hommia eli töitä. 54 on hyvä pääsemään, jos siinä on leventävät suksimuovit, tuossa on ainakin jotkut oman pajan peltilevikkeet. Tela on melko sileä jo uutena (tosi hyvä tela tuossa), mutta kantopintaa löytyy. Vuosimalli voisi täsmätä, 74 ne ainakin kokeili tuollaista moottorin takana olevaa suojalevyä, jotka yleensä hajosi heti. Se vielä esti ryypyn laittamisen päälle, ja piti irrottaa aina kun kelkkaa käynnisti. Penkin alla ei alunperin ole tuollaista koroketta (ennen mallia 55), jos ei sitten PV:n tilauksesta ole tehty istumakelpoisella penkillä. Tai äkkiähän ne on tuollaisen tehneet jossain kasarmin omalla pajalla ja alkuperäinen tankki otettu samalla keulasta pois. Se on varmaan pelastanut rungon ruosteelta, pahiten nuo ruostuu sen alkuperäisen penkin alta, kun lumi jää sinne muhimaan. Jännä kun nuo kääntöpyörän akselin laakeripesät näyttää samalta kuin minun -72 mallin Winhoissa, mutta pakoputki näyttäisi uudemman malliselta, samanlaiselta kuin viimeisissä 54:ssä ja 55:ssä. Ehkäpä niillä oli varastoissa vähän millaista osaa tahansa, ja niitä on lätkitty noihin summassa.
Vs: Wanhaa Winhaa ajokuntoon! Nytku joku kertoo miten ihmeessä tuon vetoakselin saa irti ketjukopan puolelta? On pikkusen tiukassa laakeri/akseli/ratas. Rojekti seisoo kun ei tohi voimaa käyttää jos siinä on joku kikka...
Vs: Wanhaa Winhaa ajokuntoon! Pitäisi kai sen lähteä, kun kylmältä puolelta on laakerinsuojus irti, ja ketjunpuolelta mutteri ja sokka päästä irti. En muista oliko noissa sellaiset laakerit, että niissä olisi ollut pienet kuusioruuvit joilla sisäkooli on kiinni vetoakselilla, kannattaa tarkistaa. Muistikuvat heikot vaikka olen joskus tuollaisen laakerit vaihtanut, hirveästi voimaa ei tarvinnut. Telan olet kai katkaissut remontin ajaksi (jos tuossa oli liitos)? Paljon enemmän tilaa työskennellä
Vs: Wanhaa Winhaa ajokuntoon! En tiedä onko tästä apua. Mutta kävin kuvaamassa oman winhan vetojuttuja. Eli ei siinä ainakaan ollu muuta kuin mutteri pois että saa välittäjän pois. Sitten tuo rengassokka pois niin silloin pitäisi lähteä vetoakseli pois. Mutta kuten kuvassa niin omanikin lähti koko komeudessaan pois kun aikansa kiskoi ;D ;D Jäi stefa, laakeri ja sokka kaikkineen kiinni akseliin. Kun tuo pesä missä laakeri ja stefa on. Niin se on ainakin mulla ihan sileä ja suora että kyllä se sieltä irtoaa ku vain uskaltaa myskää sen kanssa ;D
Vs: Wanhaa Winhaa ajokuntoon! "Taas homma etenee..." niinku joku laulaja lurittelee. Rungosta irroitettu suunnilleen kaikki liikenevä maalausta varten. Penkin alle rakennettu kotelo piti irroittaa koska sen alle oli pistetty kumitiivisteet jotka sulaa pulveriuunissa. Se maalataan sitten erikseen. Muuta sälää samaan pulverimaalauserään Moottorin osia kävin jo aiemmin puhaltelemassa, ajattelin maalata koneen ferrarinpunaiseksi Sukset on kyllä komiat isolla koolla! Näistä tulee yönmustat. Pitää jollain teflonilla päällystää pohjat ettei lumi tarttuis ;D Telamattokin melkein kuin uusi Moottorin alakerran käytin auki ja se odottelee uusia mäntiä. Pari tillotsonia pöydällä ottaa mittaa toisistaan, voittaja pääsee tositoimiin moottorin kylkeen. Rungon maalausta odotellessa luvassa laakerirallia telapyörien ja akselien kanssa
Vs: Wanhaa Winhaa ajokuntoon! Kannattaa ruiskutella silikonia tuohon mattoon, ei ainakaan lyhennä sen ikää jos ei paljoa jatkaisikaan. Nuo alkuperäiset matot on lujia
Vs: Wanhaa Winhaa ajokuntoon! Vanhan "koulukunnan" teknikot käyttää kumin pehmentämiseen ihan lamppuöljyä...sitä mitä käytetään myrskylyhdyissä. Itse olen painepesuri pesun jälkeen kuivattanut maton ja pensselillä voidellut wanhat matot... Nopiaan imaisee aineet itseensä lämpimässä tilassa. Kertoman mukaan pehmentää kovettunutta kumia.
