Alkaa vakavasti kertyä tuota mäntä-mukisarjaa emännän Pentik-kokoelman rinnalle. Aloitetaanpa siis porinaa männän vaihdon filosofiasta ja kokemuksista. Aloitan omilla kokemuksilla. Kelkka: Skidoo GTX 380F, -05. Ensimmäisen kerran kelkka leikkasi kiinni n 6000 km kohdalla. Kone auki ja tarvikemännät sisään. -> 600 km ja taas kone leikkaa. Tällä kertaa ilmiselvät merkit laihalla käynnistä puhaltimen puolen sylinterissä. -> Kampiakselin stefat vaihdettiin ja uudet tarvikemännät sisään. Ajetaan _hulppeat_ 39 kilsaa ja taas kone leikkaa kiinni. Kone auki ja tulppien ja mäntien laet ovat ihanneväriset. Imukurkut on tarkastettu joka käänteessä ja tiiviiksi havaittu. ja nyt sitten siihen pohdintaosastoon: - onko nuo tarvikemännät (pl Wiseco) tosiaan kuraa? - onko tarvikemäntien renkaiden päittäisvälys mitä sattuu? - entä alkuperäismäntäsarjoissa? - pitääkö aina mitata nuo päittäisvälykset? t: nimim "juhannuskokkoa odotteleva"
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Kyllähän se männänrenkaan välys pitäis aina tarkistaa, itsellä on ollut aina päittäisvälykset kohdallaan sekä tarvike että orkkismännissä. Ei ne tarvikemännät niin huonot ole että noilla kilometreillä hajoaisivat ilman ulkoista tekijää.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Syksyllä 377 rotaxia rempatessa kahta eri koneistamoa raatauttamalla selvisi seuraavaa. - Orkkismännälle voi porata ohjearvoon suoraan porauksen. - Tarvikemäntä pitää aina mitata ja tehä sen mukaan reikä passeliksi. - Myöskin orkkis ja tarvikemännille oli eri välykset, tarvikkeelle enemmän välystä isomman lämpölaajenemisen vuoksi. Mittää en mistään tiiä, mutta voisko tuossa olla osa syytä.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Edellisten lisäksi, oletko varma että voitelu toimii? Toimiiko tuo tärkein eli puhallin, onko hihna riittävän kireällä? Sisäänajo, eli käytännön kautta opittua, vähintään 200km ajoa vaihtelevalla kaasunkäytöllä ja pienellä öljylisäyksellä polttoaineeseen, ei missään vaiheessa raskasta ajoa. Jostain syystä, en tiedä miksi mutta porattujen koneiden kesto tuossa alkuvaiheessa ei ole lainkaan sama kun uudella koneella. Syyksi olen miettinyt esim. että koneistamo vaikkakin tekee hyvää työtä muttei ole tarpeeksi tarkka tämän lämpölaajenemisen suhteen, vaihtoehto tietty että tarvikemäntien aine on laadullisesti heittävä, eli eri männät laajenee eri tavoin. Jo tuo 6000km jälkeen leikkaus, mikä oli syynä, 600km paheneeko vika ja sitten 39km, eli oliko kaikilla kerroilla saman puolen mäntä? Jos tuo voitelu ei toimikkaan aina? Paljon kysymyksiä.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Koitin tuohon aloitukseen jo kirjoittaa historian auki, eli alkup. ja ensimmäiset tarvikemännät leikkasivat todennäköisimmin kampuran stefavuodon takia. Toisen tarvikemäntäsetin leikkautumisen syy on muualla. Tuorevoitelua lisättiin ja lisäksi sisäänajoon laitettin myös öljyä tankkiin bensan sekaan. Ja sisäänajoa ajettiin nimenomaan kaasua pumppaamalla, jonka jälkeen mäntien laet ja tulpan kärjet olivat todella terveen väriset. Tarvikemäntien renkaita en älynnyt mitailla. Sylintereitä ei ole porattu vielä kertaakaan, koska alumiinipaskojen putsauksen jälkeen seinämät on olleet aina siistikuntoiset. Nyt koneessa on originaalimännät ja päittaäisvälykset on tsekattu. Saa nähdä kuinka käy.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Kyllä kiinnileikkaamisen syy mielestäni on jossain muualla kuin männissä. Ilmavuoto on hyvin tyypillinen, mutta oot tainnut ne jo korjata, ja varmasti myös pitää? Kaasuttimen säätö voi olla pielessä, joko ilmaruuvi tai neulan korkeus. Tuorevoitelu on hyvin yleinen ongelma, minä olen poistanut aina tuorevoitelun, eikä ole yhtään kiinnileikkaamista sen jälkeen tullut. Liiallinen öljynsaantikin voi koitua turmioksi. Pakolämpömittari on hyvä apu myös, olen välttänyt monta mäntäremonttia.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Tässä koneessa tuorevoitelupumppu voitelee kampiakselin laakereita kahden alakertaan johdetun letkun kautta. Ei uskalla poistaa torevoitelua kelkasta kokonaan. Miten liika öljy vaikuttaa kiinnileikkautumiseen? Karstoittumisen takiako?
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Toivotaan että onnistui, mikäli vielä narahtaa tarkista alapään laakerit, mikäli sylintereissä on yhtään olkaa yläpäässä ja laakeri sai pienen vaurion ensimmäisellä leikkauksella niin tuo vikahan pahenee ja yläkohdassa mäntä tuleekin hiukka korkeammalle ja rengas vaurioituu herkästi seurauksena ihan mitä vaan.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Perustuu varmaan teoriaan että öljyisempi pensa on kankeampaa ja sitä menee vähemmän suuttimesta läpi, täten käy laihalla.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Se että bensa menee öljystä "kankeaksi" tarvisee varmaankin 20%->seoksen.. ja kyllä huomaa kun savuttaa ihan perk.. ei kai kukaan "pelkällä" öljyllä ajele , ei se bensa nyt niin kallista ole.. Ja mitä mäntäremppaan tulee niin 2-tahtiset vaan joskus ovat täysiä arvoituksia.. joihinkin kestää tarvike mäntää/ yms sikaa toiset ei toimi uutenakaan..
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Hah, mitäs vielä ;D Ja itse asiaan, kyllä ongelma taitaa olla tekijässä ja siinä että lyödään osat nippuun tutkimatta yhtään ja toivotaan että kestää -> männänvälys ja renkaan päittäisvälys.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Jos noin kovasti vinoilee, niin myös sylinterin pyöreys kannattaa mitata. Ja voisi olla myös hyvä laittaa kuva männästä, useammasta suunnasta tänne foorumille.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Öljyisemmässä seoksessa on vähemmän bensaa samassa tilavuudessa koska siis suurempi osa on öljyä.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Kantapään kautta valitettavsti opitaan, mutta että ihan tutkimatta, ei nyt sentään. Jonkun tason diagnostiikkaa olen sentään esittänyt, joten odotan vastaajaltakin hieman syvempää analyysiä perusteeksi. Päittäisväykset on nyt tarkastettu, kun orkkisoast pantiin koneeseen.
Vs: Ajatuksia mäntäremonteista Ilmeisesti renkaan välystä on mitattu mutta onko männän/sylinterin välyksiä mitattu. Joku pyysi kuvia ne kertois enemmän mutta tuossa kuvia/tekstiä mistä asian voi tulkata, http://www.smellofdeath.com/lloydy/piston_diag_guide.htm ja tuossa 104 sivua asiaa, http://www.boosttown.com/engine/piston_damage.pdf
