Re: Rautakautisen Lynxin 22-vuotispäivitys Ja kuis käy suksipaineelle ku telasto siirty taakkepäen...? Ei taia ainakaan keventyä ohjaus.. :
Re: Rautakautisen Lynxin 22-vuotispäivitys SolidWorksilla mallintelin pääosat penkin ja sen rungon suunnittelua varten. Eli se on 3D-CAD ohjelma, jota käytän työkseni. Tuossa Lynessa on alunperin melko lyhkäinen "akseliväli". Muistaakseni se on aika samaa luokkaa kuin monissa nykypäivän vakiokilpureissa 307 matolla. Eli nykyvehkeissä sukset on selvästi kauempana vetopyöristä, sillä tuo matojen ero tekee teoriassa (332-307)/2=12,5 cm. Aprikoin silleen, että tuolla telaston siirtämisellä taaksepäin voisi vähentää suksipaineen herkkyyttä etupukin säädöille. Aiemmin kun etupukin sääti niin, että painonsiirto ja lumella kulku olisi jotenkin kohdillaan, niin esimerkiksi auratulla metsäautotiellä se oli melko vikuri (joo, suksissa on haritus kohdillaan). Bonuksena tulisi vielä tuo ummenkulkuominaisuuksien parantuminen kohtauskulman loiventumisen myötä, mutta sillä on lähinnä teoreettista mielenkiintoa näillä leveysasteilla . Suksipaine saattaa olla joko aika hakusessa tai sitten hyvinkin kohdillaan. Telaston siirto taaksepäinhän edellyttää, että etupukki kantaa nyt isomman osan kuormasta ja takapukki vähemmän, jotta suksipaine pysyisi samana. Takapukin pidentynyt joustomatka nostaa perää, mutta samalla pehmentää sitä. Etupukin joustomatka taas aavistuksen lyheni, jolloin se samalla jäykkenee eikä sitä myöskään enää tarvitse rajoittaa remmillä. Säkällä noi kaikki kompensoi toisensa - huonomalla säkällä säädöt on päin per###tä, mutta ei se selviä kuin ajamalla. Jaksais nyt sataa, niin loppuisi tää spekulointi... :-\
Re: Rautakautisen Lynxin 22-vuotispäivitys Ensimmäiset koeajokilometrit on nyt takana. Sarvet on erittäin passelilla korkeudella. Just tollainen tangon olisi pitänyt aina olla. Seisaaltaan on mukavan ryhdikäs ajella. Yhdessä kapeamman penkin kanssa ne tekee kelkasta yllävän paljon näppärämmän käsitellä. Mutta se penkin korkeus... saattaa sitä vielä joutua madaltaan ja on se kovakin. :-\ Lisäksi tekisen sen nyt ilman tuota etumonttua. Sarvet meni niin paljon eteenpäin, että takapuoli hakeutuu puunkierrossa luonnostaan ihan tuohon montun reunalle, jolloin istuu koko ajan kuin kuilun reunalla. No, lopullisen tuomion penkki saa, jahka sillä on päässyt paukuttamaan patikkoa. Jousituksen säädöt ja suksipaine tuntuis osuneen kerrasta kohdilleen. Oli hiukan jopa pettymys, että maton ja alustan muutoksien ero vanhaan on niinkin huomaamaton. Ajoasennon reilu muuttuminen hankaloittaa toisaalta ajo-ominaisuuksien arviointia ja myös kaikki 10 cm, mitä on lunta, on irtonaista pakkaslunta, joten siitä on aika hankala löytää pitoa millään harjalla. Sivuttaispidossa on ehkä merkittävin ero. Kääntyvyydessä oli hieman enemmän kulmikkuutta, mutta raudat on suksenpohjissa vielä vanhat. Takavalo on loppusuoralla. Ledit on liimattu muovilevyyn ja kolvailtu 4 ja 5 kpl sarjoihin. Pitäisi käydä vielä hommaan sopivat vastukset ja kolvailla loputkin kytkennät. Viikon päästä voisi olla äkson-kuvia Rukan suunnalta. :-* Sinne asti joutuu lähteen lumipulan alta evakkoon.
Kaivelempa tän projektin ja unohduksen yöstä takasin maan pinnalle. Taitaisi melkein kuulua kokonaisuudessaan historiikkipuolelle... ;D Tämän näköinen kelkka oli aikaisempien muutosten jäljiltä: Gelssistä porsi toissatalvena kone, jonka jälkeen meinasin jo tuupata koko pelin kuusen alle, mutta viime syksyn mittaan iski kumminkin innostus parsia pailakka taas kasaan. Kone sai uudet männät, kanget ja luistin sekä 467 toimi elintenluovuttajana lohkoille. Ylälohkost vingutin pois noi lipareet ja se sai osaksensa myös minimaalista kulmien pyöristelyä ja imukanavan jouhennusta. Etupäähän tuli koneen lohkojen kanssa samassa kaupassa tuollaiset Öhlinsit, joilla joustomatka kasvoi huimaan 180 mm:iin! Keulasta tuli todella jämy (lue: hakkaa käsille hissuttelussa). Poikittaistukivarsia irroittelin oikaisua varten ja samalla pisti silmään että oli kovasti klappia ulkopäissä. Ajattelin että ne on näppärin korvata nivenpäillä. Mutta sitten hokasin, että samallahan niitä olisi helppo jatkaa. Isäukkohan niihin sorvasi äkkipäiten jatkopätkät ja liimas kempillä kiinni. Uusi raideleveys on 105 cm. Raidetangot jatkoin jatkomuttereilla. Iskareiden alapäät oli pakko ottaa sisäänpäin, silla Öhlärit on kasaan painuneena yhtä pitkät kuin aiemmin alla olleet Enganssit. Alapaään sisäänpäin tuominen olisi tuonut iskareiden lisäsäiliöt tosi pahasti otolle kannokoihin ja kivikoihin, joten käänsin iskarit toisinpäin. Pohjamuoviin täytyi tehdä reiät lisäsäiliöille, ja reikien tukkeeksi tuli pingotetut sisäkuminpalaset. Isäukon omavalmisteisiin suksiin tuli uudet Lehtimäen 8 millin pohjamuovit ja V-Maxin ohjainraudatkin löytyivät viimein kun oli näemmä semmoisien mukaan mitoitettu aikanaan. Kiinnityspultteihin piti hitsata jatkoa. Raidetangon pään kiinnityksen painelin prässissä takaisin omalle paikalleen. Se oli jossakin vaiheessa painunut pari senttiä olkatappiin päin, minkä vuoksi kääntyminen oli vähän erilaista kummallekin puolelle. Ja tuskin klappi poikittaistukivarsissa ainakaan helpotti vikuroimisoireita. Pultireikään laitettu akseli on siis alumperin ollut samansuuntainen olkatapin kanssa :. Aurauskulmien muuttumista testailin ilman iskareita ja haritushan mokoma levähti normaalista puolesta sentistä kolmeen senttiin, kun jouset oli pohjassa. Keula aivan yläasennossa meni puolestaa puoli senttiä aurauksen puolelle. Vielä tuon olkatapin linjavirheen takia vasemmalle käännettäessä haritus kasvoi mahottomasti kun taas oikealle kurvattaessa sukset käänty melkein samaan linjaan. Ei ihme, että se on aina ollut kovalla vikurimpi kuin latikeula 5900. Homma korjaantui lisähokeilla ja prikoilla raidetankojen ulkopäiden pallonivelien alla. Muutosten jälkeen haritus pysyy liki muuttumattomana läpi koko joustomatkan. Takavalosta tuli just niinkuin olisi tehty yläasteen teknisentyön tunnilla. Sopii toisin sanoen täydellisesti kelkan yleiseen viimeistelyn tasoon. ;D Tankoa korotin hiukan lisää. Hiukan pääsi homma lipsahtamaan sipistelynkin puolelle. Tuulilasiksi löytyi sopiva jätepala mustaa muovia. Oikeastaan motiivi matalampaan lasiin oli että alkuperäinen nosti seisten ajaessa hengitysilmaa ajolaseille. Tai niin ainakin luulen, koska matalammalla lasilla huurtumisongelmia ei ole ollut. Takapukin jousi osoittautui pukin modaamisen jälkeen liian löysäksi, joten sinne tuli ensivaiheessa kaverilta jämympi Öhlärin jousi. Jousi oli lisäksi lyhyempi, joten esijännityksen sai pienemmäksi kuin mahdottoman pitkällä Enganssin jousella. Öhlinssikin osoittautui liian löysäksi, joten laitoin vanhan suksenjousen tilalle. Sillä pystyy jättämään esijännityksen 15 mm ja silti kantaa mukavasti. Pitkäntähtäimen suunnitelmana on risteyttää Kotarista kotoisin oleva White-Powerin PDS iskari ja Easy-Ride alusta. Homma vaatisi molempien pukkien tekemisen uusiksi ja joustomatkaa tulisi reilusti lisää. Molemmat pukit saattaisi siinä samassa vaihtua Piippola-malliseksi. Eilisellä reissulla tuli joku omituisen tuntuinen vika. Alkoi kuin napista painaen käymään huonosti ja kone meni täysin voimattomaksi. Sain ajettua tielle ja siihen kun se ryyty, niin ei lähtenyt enään käyntiin. Puristukset on tallella ja muutenkin tuntui siltä kuin olisi toinen tulpanhattu pompannu pois tai jotain vastaavaa. Oli unohtunut varatulpat ja tulppa-avainkin reissusta, joten en päässyt diagnosoimaan, vaan kävelin autolle ja koppasin takas kyytiin. Onneksi ei ollu montaa sataa metriä matkaa ;D. Kun olisi 20 km aiemmin tehnyt saman, niin olis voinu sylettää ;D.
Bensaa paloi tankillinen eli 27 litraa 92 km:llä. Pääsuuttimet on 380/400, jotka on kyllä liiian isot nollakelille. Tosin pääsuuttimilla ei taidettu mennä hetkeäkään, kun oli sen verran vähäluminen reitti.
Pe*****n kova istuessa, mutta hyvä mutkissa roikkuessa eikä ole tiellä seistessä. Tankki pitäisi olla kanssa kapeampi yläosasta, niin olisi parempi liikkua kelkan päällä.
Monttu on vähän siinä hilkulla. Jos tankki olisi eri mallinen, voisi koko penkki olla hiukan edempänä, mikä olisi kyllä parempi. Penkin ei ehkä tarvisi nousta noin paljoa taaksepäin. Ainakin se saisi olla 10...20 cm lyhyempi. Silloin se ei ehkä näyttäisi noin mahottoman korkealta. Hyä puoli on että alle menee varakannu ja reppu mukavasti. Putkirungon sivuille jos laittaisi muovit nin näyttäisi perinteisemmältä. Jos uutta tekisi niin nelkku-Phatzerin mittojen mukaan voisi tulla hyvä.
Kiitos! Yllättävän hyvin ne loistaa, vaikka ovat halpisledejä. Kirkkautta tulee kummasti lisää, kun jännite menee reilusti yli nimellisen 1.2...1.3 V. Kesto on tuntunut silti olevan ihan kohtuullinen kun ovat jo pari talvea tuikkineet. Kelkassahan ei ole tasuuntaajaa ollenkaan, joten tyhjäkäynnillä ne välkkyy jonkin verran. Tasasuuntaajan kanssa voisivat palaa kirkkaamminkin, kun palaisivat kokoajan. Nythän ne on puolet ajasta sammuneena, mutta kun syttyminen ja sammuminen tapahtuu sata kertaa sekunnissa niin ei silmä erota. Edit: Poiketen siitä mitä olin alunperin suunnitellut, siinä on 2 kpl viiden ledin ja 20 ohmin vastuksen sekä 5 kpl neljän ledin ja 30 ohmin vastuksen sarjakytkentöjä rinnakkain mutta navat toisinpäin niin että ne palavat vuorotellen. Kuvassa palaa sekä taka- että jarruvalo. Takavalona palaa vain kaksi 7 ledin rengasta. (Räpsin muuten aika monta kuvaa että sattu tommonen missä ei ollut osa sammuneena . Teoriassahan noin ei käy koskaan, mutta ei taida kamerakaan pysyä välkkymisen perässä.)
Piti laittaa tuommoset uudenkarheat litteäluistiset TM-40, mutta eivät mokoma mahtuneet paikalleen . Kaasareissa on leveyttä niin paljon, että ei riitä vaikka välitangot olis poistanut kokonaan. Jos jollakulla sattuisi olemaan semmoiset litteäluistiset 38 tai 40 Mikunit, joissa kaasuvaijeri vetää suoraan luistia, niin olisin kiinnostunut vaihtamaan. Semmosiahan on käytetty ainakin vanhemmissa rottalevy rossipeleissä. Toki jos jollakulla on heittää kommettiakin niiden sopivuudesta, niin saapi valistaa. Nämä taitavat olla yleisimmät kaasarit nykyisissä 600-800 moteissa ja pitäisi sopia paikoilleen ainakin säätämällä välitankojen pituutta. Keskeltä keskelle on 150 mm. Ovat lähtöisin jostakin Catista vuodelta 2005. Vai etteivät silloin olleet jo kaikki ruiskupelejä :-\?
Paljolla myisit soppatykit? "Jos ei mahu niin otetaan vasara, jos ei vieläkään mahu niin otetthaan isompi"
Nakkasin YV:llä. Kelkkahan on tehtaalta tullessaan näyttänyt jotakuinkin tältä: http://www.geocities.com/kiiku.geo/1987.html Liekö mennyt parempaan vai huonompaan suuntaan ??? ;D
Käyntihäiriö oli niinkin yksinkertainen vika kun tulpat karstoittuneet turhan rikaan seoksen takia. Bensan loppumisesta ne oli sitten ottaneet lopullisesti nokkiinsa. Mäntien päältä näkyi tekstit, eli ei ollut yhtää karstaa tulpan kohdalla reilun 700 km ajoilla. Pakoaukon puolella oli hiukan, joten kannattaisi tosiaan pienentää suuttimia tai ainakin laskee neuloja. Suksien pohjaan tein vanhoista liukukiskoista kölit. Nyt sivakat on todennäköisesi vähintään Powder Pron veroiset ellei ylikin Yllättävän hyvin 60 asteen palat on kestäneet kivikko kolistelua. Tossa näkyy paremmin raidetankojen päiden korotus. Sekä kuusiokolopultttin että korotusholkkiin on sorvattu väisteet, jotta pallonivel ei ala kanittaan jouston ja ohjauksen ääriasennoissa. Iskarien alapäitä on siirretty 4,5 cm sisäänpäin: Lisäsäiliöt olisi melkein mahtuneet tukivarrenkin puolelle, mutta mieluummin laitoin iskarit varsi alaspäin.
Jaaha, alkais olemaan välitilinpäätöksen aika tän vehkeen osalta. Jousitus sopii pattisella reitillä tällä hetkellä vain "täysiä" ajoon, mikä ei tosin ole kovin kummonen vauhti. Sekä keula että alusta ovat aivan järkyttävän pintakovia, vaikka esijännitys on keulasta liki nollissa. Turistivauhtia ajelu ei onnistu ollenkaan oikein minkäänlaisessa patissa. Loivaa pattia menee komeesti siihen asti kunnes telasto alkaa pohjailemaan melko raskaasti. Pienessä ja terävässä patissa kelkka on todella vikuri sekä vedätettäessä että kaasua löysättäessä. Nakkelee perää sekä ylösalas että puolelta toiselle. Ehkä vedättessä se on vähän vielä pahempi. Keulaa kestää vetää kuskiin ja muuhun kelkaa verrattuna ihan mihin vaan ihan miten vaan . Ohjaus on välillä hiukat äkkiottoinen, mutta pääasiassa hyvä. Jouset on tällä hetkellä palttiarallaa 40 N/mm suksissa, 32 N/mm etupukissa ja 47 N/mm takapukissa. Kuski on vähän alta 60 kilonen. Etupukissa joutuu pitään aika paljon esijännitystä (25-30 mm), jotta suksipaine pysyy kurissa. Takapukissa olen pitänyt 15 mm esijännityksen, jotta ei makaisi niin syvällä pohjaamisien välttelemiseksi. Sukseniskarit on lisäsäiliölliset Öhlinssit ja telastossa on lisäsäiliöttömät Enganssit. Ehkä tolta Easy Ridelta ei vaan enempää voi vaatia. Kone tekee samaa mitä iät ja ajat eli terävässä patikossa tuntuu menevän todella paksulle. Neulaventtiilit sielä kai valskaa. Paremmin lanatulla baanalla kone tuntuu vetävän ilosesti. Variaattorit on olleet samoissa säädöissä jo vuosia. Kytkin ottaa jo päälle 3000, mutta tuntuu kone pysyvän mukavasti 5000-7500 välillä kaikissa tilanteissa ja vetoja on sen mitä tolla matolla pystyy hyödyntämään. Täytyy katsoa löytyykö motivaatiota tehdä kesän aikana telastoa uusiksi. Ensi talvena täytyy kokeilla ainakin löysemmillä etujousilla. Tältä talvelta taitaa harrastukset vaihtua enskaspoorin koluamiseen, jollei sitten kelkkailu jatku vielä Enontekijön reissulla huhtikuussa.
