Tuttu fiilis ?? EI HÄTÄÄ! Kirjoitinpas ohjeen huvikseen umpihangessa ajamisesta, koska kaikille kelkkailijoille tämä ei ole selviö. Kokeneemmat tietää kyllä mitä tekee, joten kohtia saa lisäillä jos mieleen tulee. Ohje on siis pääasiassa tarkoitettu vähemmän ajaneille kuskeille, ja lähinnä pätkille/puolipitkille kelkoille. Ajo-ohjeet umpiseen: Ajo eroaa merkittävästi reitillä ajamisesta. Ensinnäkin, umpihangessa kelkkaa ei käännetä suksia kääntämällä, vaan painoa puolelta toiselle siirtämällä. Tasaisella riittää usein halutun suunnan suuntaan polvella tapahtuva painonsiirto, mutta kaltevissa ajopaikoissa on tarpeen seistä. Jyrkemmät sivurinteet vaativat molempien jalkojen siirtoa rinteen puoleiselle astinlaudalle ja kelkan kampeamista rinteen suuntaan halutun ajosuunnan säilyttämiseksi. Kelkkaa ei kannata peruuttaa umpisella, koska perä kaivautuu helposti pakitettaessa. Notkelmien ylitys tapahtuu kaasua säästelemättä, mutta kannattaa kuitenkin varmistua että sukset eivät pääse tökkäämään ojanpohjalle tai muuhun mahdolliseen(esim kanto lumen alla). Pääasiallisesti tällöin pidetään paino astinlautojen takaosassa jolloin telalla on maksimaalinen pito. Liikkeellelähtö tapahtuu mahdollisimman kevyellä kaasulla eikä kaasua kannata painaa enempää ennenkö kelkka on kunnolla lähtenyt liikkeelle. Koska ennemmin tai myöhemmin tapahtuu myös kiinnijääminen niin seuraavassa ohjeet. Kelkan irrotusohjeet syvästä lumesta. Vasten luuloa irrotus ei ole voimalaji. Järjetöntä repimistä ja rehkimistä ei tarvita. Kaverista on suuri apu, mutta sekään ei ole välttämätöntä. Seuraavassa perustekniikkaa irroitukseen. Jos kelkka tuntuu jäävän kiinni niin ei kannata yrittää kaasulla sudittamalla irroittaa koska usein tela vaan kaivautuu syvemmälle ja astinlaudat jäävät kantamaan. Myöskään pakkia ei kannata käyttää, koska se aiheuttaa perän kaivautumisen syvemmälle. Irroitussuunta on aina eteenpäin, joten mikäli eteen ei pääse voi kelkkaa olla tarpeen kääntää vetämällä suksista haluttuun suuntaan. Polje lumi kelkan edestä muutaman metrin matkalta matalemmaksi. Polje myös kelkan sivusta astinlautojen kohdilta lunta telan alle jotta siellä olisi pitoa, eikä kelkka enää kanna astinlaudoistaan. Joskus on tarpeen nostaa kevyesti kelkan perästä ylös että kelkka tulee kaivamastaan kuopasta pois ja lumen saa telan alle. Kelkan irroittaminen on nyt mahdollista joko työntämällä sarvista samalla kun painaa kaasua, tai vaihtoehtoisesti voi seisoa astinlautojen takaosassa. Tätä voi vielä helpottaa siten, että kaveri vetää suksesta samalla kun toinen työntää sarvista(tai vaihtoehtoisesti ajaa seisten astinlautojen takaosassa) ja painaa kaasua. Mikäli kelkka jää heti uudelleen kiinni on mahdollisesti tarpeen polkea pidempi "kiitorata" hangen päälle. Irroitusvaiheessa päältä ajaessa myös puolelta toiselle kevyesti jalkavoimin keikuttaminen voi lisätä telan pitoa merkittävästi. Kun kelkka on irroitettu älä pysähdy heti vaan vasta sellaiseen paikkaan jossa olet varma, ettei se jää kiinni uudestaan(esim loiva alamäki). Jos kelkka jää ojaan nokalleen kiinni, niin irroitusta voi helpottaa suksilenkkiin sidottava köysi, jonka avulla kaveri voi vetää kelkkaa paremmasta paikkaa. Kiinnijäämisriskiä vähentävät kantavammat sukset, kantavampi tela sekä ehkä merkittävimmin ajotaito. Tasaiselle harvemmin pätkätelaisellakaan jää kiinni, mikäli hieman miettii mitä tekee. Yleisimmin kiinnijääminen aiheutuu kuskin hätäilystä ja epätasaisesta kaasunkäytöstä. Järkeä käyttämällä ja omat/kelkan rajat tiedostamalla kiinnijäämiset vähenevät merkittävästi. Lämpimiä irroitushetkiä!
Vs: Ajo-opas umpiseen! Korostaisin, että tuo kelkan nostaminen on viimesimpiä konsteja. Sitä ennen kantsii käyttää kaikki muut oljenkorret. Lunta täynnä oleva kelkka painaa (varsinki väsyneenä) valehtelematta viis miljoonaa tonnia ja siinä saa selkänsä tosi iisisti rikki. Jos on pakko nostaa, oottele kaveri avuksi. Monesti nostamisessa riittää, että saa kelkan perän liikahtaan about 5cm sijastaan sivuun. Ei kantsi lähtä kantaan kelkkaa kovin pitkästi, se on kuitenki kone joka osaa liikkua itekseen Sitte tuosta lumen tamppaamisesta kelkan etupuolelta. Ensimmäisenä kantsii polkea kelkan pohjan alta lumi pois. Monesti tuo jo riittää - riippuu toki harjakorkeudesta ja kelkan teho/painosuhteesta. Jumitilanteessa syvässä lumessa (>1m) on ihan pätevä keino on tampata "kiitorata" kelkan eteen, hankkia kaveri (tai kaks) vetään suksesta ja itse seistä kelkan vieressä työntäen tangosta ja samalla pistämällä lusikan tankoa vasten. Kelkka "pomppaa" haudastaan siihen hangelle. Voi olla että jutun voi joutua toistaan pari kertaa jos on kiperä paikka. Itse ei kannata nousta kelkan kyytiin ennen ku kelkka on oikeasti irti. Sitte vuorenvallotuksissa alottelijalla tulee helposti löysättyä kaasu siinä vaiheessa kun käännytään alas päin. Sitä ei kestä löysätä siinä kohtaa koska tuloksena on kyljelleen mäjähdys. Eli kaasua löysätään himppusen että marssivauhti tippuu sopivaksi käännöstä ajatellen. Sitten kaasun kestää löysätä kun ollaan nokka alas päin menossa. Siinäki kantsii koittaa mennä "vaihde päällä", eli pidetään koneessa sen verta kierroksia yllä ettei kytkin irrota otettaan remmistä. Jos pistää jarrun sutiin alas mennessä, saattaa perä luiskahtaa alta liukkaammassa kohdassa. Kantsii ite testailla kumpi keino on mukavempi. Moottorijarrua käyttäessä marssivauhti alaspäin on lujempi. Kiipeilyssä ku jumittaa, on kaikkein helpoin irrottaa kelkka kun kaveri tulee vetään alamäen puolen suksesta suoraan alamäkeen päin. Itse työntää sarvista ja antaa moottorille avokämmenellä happea (eli lusikka pohjaan). Kantsii olla jarrulla kuitenki valmiina jos okkeli päättää ottaa "ritolat" ;D Ja kiipeilyn tärkein juttu - kantsii kääntää nokka alas päin ENNEN ku vauhti loppuu. Kelkan kääntöki vaatii vauhtia jonku verran joten ei kannata päästää vauhtia liian pieneksi. Ja fiilistelyn vuoksi pistetään yks kiipeily jumi ruåttin maalta toissa talvelta
Vs: Ajo-opas umpiseen! Juu, Kelkan nostaminen on ihan viimeinen keino, sillä alustan pakkautuessa täyteen voi kelkan paino olla jotakin mihin ei kädet pysty. Itse irroitan kelkan lähes aina kaivamalla sen kyljelleen. Kyljelleen viemistä helpottaa kun painaa kaasua sen verran, että tela pyörii reippaasti ja antaa telan kaivaa itse tiensä pois montusta. Kun kelkka on kyljellään, voi alle potkia lunta, tai vaihtoehtoiseksti kelkan voi sivumuovin varassa kääntää minihn suuntaan vain.
Vs: Ajo-opas umpiseen! Jaa Jäpälä lisäski ohjeet joo nuilla eväin kyllä oon ite melekein aina selvinny, ja hyvä myös on tuo sipolan mainittema kyljellään nykiminen. esimerkiksi nyt kohtasin ongelman ku summitissa on ni pitkä raiseri että ympäripyöritys on vähän jaakiampaa, niin vaikka ois kuinka jyrkkä rinne missä on kiini ni kelkka kyljelleen, ite alarinteen puolella ja toisella kädellä pitää tangosta kelkkaa ettei se pyöri päälle ja toisella käellä nykäsy suksenlenkistä myötärinteeseen niin ei muuta ku tönätä kelkkaa vähän ja kaasua ni se oikeaa ja kyytiin. aina se ei onnistu ;D mutta makuasioitahan nämä on.. itte vaan oon ni laiska että teen helpoimman kautta ettei lopu happi.
Vs: Ajo-opas umpiseen! Tuosta nostamisesta.Pätkää yleensä pystyy nostamaan vielä tarvittavan määrän, mutta kuten sanottu kannattaa yrittää muilla keinoilla ensiksi. Moni vielä luulee, että moottorikelkkailu on kylmä laji Nelaria ei muuten niinvaan pyöritellä ympäri kun menee öljyt palotilaan
Vs: Ajo-opas umpiseen! Ummella kääntämistä helpottaa huomattavasti mp-puolelta tuttu vastaohjaus, eli tangosta käännetään eri suuntaan kun halutaan mennä. Helpointa kun heittää vaan heti molemmat jalat sisäkurvin puoleiselle astimelle ja käyttää rohkeesti kaasua. Kannattaa alottaa harjottelu aukealla alueella.
Vs: Ajo-opas umpiseen! Kuinkas tollanen "donitsin" pyörittäminen kelkalla onnistuu umpisella (ei huoltsikan pihassa), tai muuten vaan kanttaamalla kääntyminen pienes tilas? Kanttailu kyllä onnistuu mutta ei se kelkki oikeen tahdo kääntyä muutaku sillälailla loivasti? Tokikin siihen, etten oikeen tiukkoja käännöksiä oo onnistunu tekemään voi johtua vain noin 30 - 40cm lumimäärästä mutta silti olis vinkit paikallaan.
Vs: Ajo-opas umpiseen! Ja nyt tonnikeijun kommentti. Mun kokoisella ihmisellä ei tuommoinen pelkkä ajatuksella tapahtuva painon siirto toimi, vaan suksien vastaohjaus jelppii. Silloin pääsee vähällä kun puhutaan tasaisella kallistelusta. Sivurinteet jos on yhtään korppua alustana ei mene, eikä tule menemään, sillä oma paino ei riitä kallistamaan kelkkaa vaikka kuinka kauhukahvassa roikkuis ;D Ylöspäin suoraan kivutessa hojeltumisen ennakointi on tärkeetä, sillä siinä vaiheessa ko hoksaat että nyt muuten kilstotaan suunnitelmasta, niin sillon sitä myös kilstotaan. Homman saa ehkä korjattua jos mä saan roikastua ihan holtittoman pompun toisen puolen astinlaudalle, mutta yleensä se on aina menoa ;D Heleppoahan tästä harrarista tekee sen, että yleensä porukan muut kelkat on 800+ ja pitkillä matoilla. ;D
Senkin olen huomannut, että kantava keli ei tuo läheskään niin paljoa ongelmia noiden kaltevien paikkojen suhteen kun pehmeä. Pehmeällä kelkan käyttäytyminen on arvaamattomampaa ja ajamiseen pitää olla tietynlaista varmuutta. Vaikka kalteville pinnoille on toisaalta helpompi kantata puuterilumessa, niin lumen sisässä olevat maastonmuodot saattavat aiheuttaa arvaamattomia tilanteita. Tietysti myös pito on huonompi puuterissa.
Vs: Ajo-opas umpiseen! Kunnon jäniksenloikalla toiselle puolelle ni homma jatkuu taas..siis jos osuu astinlautaan. Tuossa kiitossaku on niin kapiat astinlaudat, että monesti on kyllä tullu pudottua kyydistä. Sillo homma lähtee ihan kokonaan lapasesta ;D
Vs: Ajo-opas umpiseen! Enpäs tiedä onko tuohon sitä tiettyä "oikeaa" tapaa, mutta itse teen näin vähemmällä lumella: Molemmat jalat sille astinlaudalle jolle aiot kantata, käännä tanko linkkuun juuri sinne päin minne et ole kääntymässä (=vastaohjaus, joka selvästi alkaa kallistaa kelkkaa haluamallesi puolelle), samaan aikaan tee painonsiirto rajusti nojaten haluamallesi puolelle. Näin kelkan tulisi "kantata" jyrkästi riippuen painonsiirrosta ja sen nopeudesta. Painoa siirtämällä ja tankoa kääntämällä saat kelkan kulmaa säädettyä ja näin kelkka etenee haluamaasi suuntaan kantillaan, vaikka nyt niitä erikokoisia ympyröitä. Kaatuminen on vähällä lumella ja opetellessa yleistä ;D Totuttelemallahan tuohon oppii ja sen kulman kyllä saa helposti suureksi kunhan käyttää tarpeeksi painonsiirtoa. Onhan noihin monia eri tapoja, mutta itse koen tuon helpoimmaksi
Vs: Ajo-opas umpiseen! sitten on niitä kelejä ku liikkuu retkikelkki hommissa, että pakko vaan ajaa TOSI hiljaa. niin että kelkki ryömii kantavan lumen tai sohjon päällä.. on sitä joskus ajettu 25 kilsaa muna sohjossa, mittäri näytti 17+ astetta viellä 18 aikaan ku mökille pääsi.. aika epätodellinen keli ajaa
Vs: Ajo-opas umpiseen! Ja jotta tuo kaikki ei menis liian helpoksi, riippuu tuo vastaohjauksen määrä sekä kuskista (painosta ja sen jakautumisesta kropassa) sekä kelkasta ja sen kanttausominaisuuksista. Jotaki vehjettä pitää repiä peräsuoli pitkällä, että edes suksi nousee telluksesta, toista pitää taas varoa ettei köllähä jo pelkästä epätasasesta aivojen käytöstä ;D
Vs: Ajo-opas umpiseen! Ja koko topikin litanian oppii parhaiten ja ainoastaan käytännössä..yleensä muutaman erehdyksen kautta.Ja kun liikutte metsässä varsinkin vaaroissa niin kaveri on hyvä olla AINA mukana.Nimimerkillä kerran pyöriny kelkan kanssa rinteen alas sillä seuraksella että kelkka kylellään 2 tukevan puun välissä ja hemmetin jyrkkä rinne ylös ja alaspäin.Sitä ei siitä yksinään 3 tunnin ähinän jälkeen saanu ja oli pakko kävellä kotioo hakemaan kirves+kaveri.Matkaa oli riittävästi rossikengät jalassa käveltäväksi
Vs: Ajo-opas umpiseen! Toi kaverin odottaminen/hakeminen on loppupeleissä aika huono vinkki kelkan irroitukseen. Ite ajanut paria kertaa lukuun ottamatta jokaisen kelkkailukerran täysin yksinään ja vielä kun offareille eksyy, niin siinä ei ole edes kelkkauraa ihan lähellä. Kyllä sitä yllättävän hyvin oppii ton kelkan irrottamisen, kun tarpeeksi kyntää tuolla takametsissä. Mitä tulee tuohon kelkan irroittamiseen vielä, niin jos tilanne tuntuu toivottomalta, niin viimeisenä keinona kannattaa kokeilla sitoa pieneltä matkalta narua telamattoon kiinni ja narun toinen pää sitten puuhun. Kelkka kelautuu narua pitkin ylös. Vielä mitä tulee tuohon umpisella ajamiseen varsinkin mäissä ja yleensäkin kun vauhti meinaa loppua kelkan alkaessa vajota hankeen, niin kannattaa yrittää keikuttaa kelkkaa sivuttaissuunnassa sarvista ja jaloilla auttaa. Tällöin astinlautoja saa vähän irti hangen pinnasta ja meno saattaa 50% prosentin varmuudella jopa jatkua!
Vs: Ajo-opas umpiseen! Käyttää reilummin kaasua ja kallistaa kovemmin. Pitäs onnistuu tollakin lumimäärällä, matto vaan ei taida tykätä...
Vs: Ajo-opas umpiseen! Kaverin kanssa jos on liikkeellä niin kaikkein helpoin ja nopein kelkan irroitus "tosijumista" tapahtuu niin että kaveri menee kelkan eteen suksien väliin, ottaa molemmilla käsillä suksista kiinni ja työntää jaloillaan, samalla kun kaveri painaa kaasua juuri sen verran että kelkka lähtee liikkeelle kaverin "jäädessä kelkan keulan alle". Sit vaan uusiksi kun kaveri on kömpinyt uudelle vetohollille. Helpompi ja nopeampi kuin nostelut, sutittelut ja repimiset. (ja tämä ei tietenkään koske tunturin/kallion/veto-ojan tms kylkeen pystyyn kaivatettua kelkkaa) Tosi pahasta paikasta (esim. kanavasta tai veto-ojasta) kelkkaa irroitettaessa helpoin ja paras konsti on edellisessä viestissä mainittu naru tai sidontaliina jossa on koukku päässä. Sidontaliinalla voi tarvittaessa vaikka räikätä kelkkaa 10 senttiä kerrallaan ylös kuopasta. Tämä tietysti edellyttää että jumipaikan lähistöllä on jokin puu tai toinen kelkka, johon sitoa se naru/liina. Tärkein ohje on kuitenkin se että älä lähde yksin niin kauas sivistyksestä ettet jaksaisi kahlata takaisin hangessa, ellei jostain kumman syystä ole aivan pakko. Muutoinkin extremekelkkailut kannattaa unohtaa yksin ajaessaan, se vahinko käy meinaan sen verran nopeasti kokeneellekkin kelkkailijalle. Nimim. "vuonna 2002 kelkalla selän murtanut"
Vs: Ajo-opas umpiseen! Riippuu aivan siitä mitä tuo lumi on. Tiiviimmässä lumessa helposti tuolla määrällä, mutta pakkashötössä se on jo paljon vaikeampaa..
Vs: Ajo-opas umpiseen! Onko vinkkejä sellaiseen tilanteeseen kun sohjo ;D. Meinaan jos jäällä vesisohjoa 10-20cm ja jää jumiin, miten pääsee helpoimmalla?
