Vs: umpisen menijät Katselin tuon keskustelun läpi, mutta en omaa kommenttia löytänyt.. Kai se sitten tarkoittaa, että juuri tähän keskusteluun ei Nalle ole ottanut osaa.. Noh, nyt ottaa. Eli ensinnäkin tuo kysmyksen asettelu on kaikkinensa melko onnettomista lähtökohdista kasattu. Umpisessahan menee ihan mikä vaan, jolla siellä pääsee. Niin pitkä-leveä juhta, pitkä-kapea kakspuokki, Crossoveri, kuin Mountaini ovat varsin päteviä kamppeita ummenlumella.. Kukin spesiaaleja omalla areenallaan.. Mutta saman otsikon alle noita vekottimia ei edelleenkään voi / pidä mennä tunkemaan. Se on ainoa totuus, jonka puolesta ainakin Nalle liputtaa.. Ja kun kerran ollaan taas näinkin radikaalilla mielialalla liikkeellä, niin perusteluitta ette selviä. 8) Pitkä ja leveämattoinen Tämä on lähellä minun sydäntä. Aikakirjoja selaamalla voidaan todeta, että Nallen kelkkailuhistoria on alkanut jossain kelkkatekniikan myöhäisemmällä aamuhämärällä, 70 -luvun loppupuolella juurikin 535sella Lynxillä. Tokihan en tuota värkkiä vielä yksin luotsannut, mutta semmoisen nimeen tuli todennäköisesti ensimmäisenä pöristeltyä.. Eli pitkän ja leveämattoisen kelkan kulkuominaisuudet perustuvat hyvin pitkälti telamaton kantopinta-alaan. Perusmalliksi on vuosien saatossa noussut Lynxin 5900 kaikkine johdannaisineen, lähinnä kapearunkoisissa malleissaan. Tätä kelkkaa voidaan itseasiassa pitää eräänlaisena nykyaikaisen hyötykelkan prototyyppinä. Lynxin tapauksessa kelkan kulkuominaisuuksiin lie vaikuttanut merkittävästi kelkan kapeus, kohtalainen keveys, telamaton erittäin loiva kohtauskulma, kantava keulapohjan rakenne, sekä kaikinpuolinen hallittavuus, mukaanluettuna vaihteiston, voimansiirron ja moottorin saumaton yhteentoimivuus. Nykyaikaisestä pitkä-leveätelaisesta kenties parhaimpiin kuuluva, ellei paras tulee olemaan Lynxin Commanderi.. Mikäli Commaria ei oteta vielä huomioon, lankeaa se parhaan kruunu todennäköisesti Lynxin ST-perheelle. Kuussataselle tai viisviiskymppiselle. Yetistä ei valitettavasti ollut vastukseksi edeltäjilleen.. Varsinkaan sille kaikkien aikojen parhaalle 59lle, eli vuosimallin 95 LTSsälle, jonka päihittämisessä erittäin vaikeissa olosuhteissa voi Commarillakin olla tekemistä. Pitkä ja kapeamattoinen Pitkän ja kapean kelkan prototyyppinä voidaan kenties pitää jotain vanhan GL3900sen peltinaaman ja ET340sen välimallia, joista valitettavasti kumpikaan ei osoittanut mitään suurensuuria ummen ominaisuuksia. Vasta jossain 80 -luvun puolivälin hämärissä esitellyt Lynx GL250 johdannaisineen, sekä mm. Aktiv Karibo, vetivät oikeasti vakavasti otettavan referenssin ns. kapeatelaiselle ummenkulkijalle. Näihin päiviin asti pitkiä ja kapeita malleja on ollut jos jonkinmoisia. Lynxin GL:ät, Rangerit, Ski-doon Tundrat, Nordikit, sun muut viritelmät.. Tätä kapeiden ja pitkien kelkkojen pakkaa on aikojen saatossa koittanut sekoittaa yksi jos toinenkin. Catilla on ollut omat mallinsa, Polariksella omansa, sekä edesmennellä Okkelilla Aktivin tapaan. Legendaarisimmaksi lienee noussut GL250/GL360/Forest Fox, joista jokainen edustaa erittäin pätevää kulkijaa. Näille laitteille omimpia ominaisuuksia ovat hallittavuus, keveys, kapeus, sekä tietyllä varauksella polttoainetalous, koskien lähinnä kakspuolikasta ja kolmekuuskymppistä. Foxit ovat kuulemma aika janoisia vekottimia. Crossover Crossoveri on itse asiassa pidennetty sportti. Esi-isänä on kiistatta Polariksen SKS –mallit, sekä niistä apinoidut Catin MCt, joiden seuraan luonnollisesti liittyivät Ski-doon LTt ja XTCt.. Nämä alkuperäiset vekottimet tuskin kovin suuria riemunkiljahduksia umpisessa aiheuttivat.. Liekö pidemmän telaston asentamisesta haettu lähinnä vakaampia ajo-ominaisuuksia reiteille, kuin ummenkulkuominaisuuksia. Olivathan tuonaikaiset telamatot varsinkin sivuttaispidoltaan jotain surkean ja kaamean väliltä. Itse asiassa pidennetty sportti ja normisportti ovat kehittyneet siten käsi kädessä, että pidennetty värkki on aina vain sportin pidennetty versio. Kavennetut raidevälit, telaston erilaiset pumput ja alustan kalibrointierot ovat hifistelyä, joilla eroa alkuperäiseen koitetaan kasvattaa, yleensä kuitenkin varsin laihoin tuloksin. Mountain Mountainmalli on jonkun amerikkalaisen raivopääkahelin aivotuotos, kun tarkoituksena on ollut kiikkua sille saavuttamattomalle nyppylälle niin korkealle, että tuheroa irtoaa nurkkapöytäkeskusteluissa vielä ensivuonnakin. Itse asiassa, jenkkiläisten HillClimb kisoihin tehtyjä vekottimia tuunattiin aikoinaan helevetinmoisilla kulmaraudoilla terästetyillä telamatoilla, jotka oli tungettu naamattoman pelkistettyyn runkoon, johon oli istutettu joku senaikainen huippuviritetty kaksitahtinen. Ski-Doon Summitin toinen tai kolmas sukupolvi osoitti jo vakionakin jonkinlaisia kehittymisen vinkeitä, kun siihen älyttiin istuttaa tarpeeksi karvainen matto. Iso konehan Summittiin istutettiin jo siinä vaiheessa, kun sen karkein matto oli joku tuumainen. Kuinka nämä sitten etenee.. Noiden perinteisten mallien, kuten 5900sen ja kakspuolikkaan etenemisominaisuuksista olen vaahdonnut jo vaikka kuinka paljon, mutta vaahtoan vielä hieman. Eli perinteisen pitkämattoisen etenemisen salaisuutena on juurikin telamaton kantavuus, sekä kohtalaisen pehmeästi toimiva voimansiirto. Jonkun koulukunnan mukaan, tasaisessa maastossa tapahtuvaa etenemistä ei haittaa edes sileä telamatto.. Päinvastoin, sileä matto ei riko lumen pintaa, vaan ikään kuin tamppaa sen kelkan alle kantavaksi pinnaksi. Näillä vehkeillä voi edetä varsin rauhallisesti, maastoa lukien, kantoja kierrellen ja risukoissa puikkelehtien. Peruutusvaihde on näissä vehkeissä aivan oikeaa käyttöä varten. Joustava jatkoperä mahdollistaa peruuttamisen myös hieman vaikeammissa olosuhteissa. Näistä malleista juuri LTS mahdollisti umpisessa peruuttamisen ilman pelkoa suksien liiemmästä haukkaamisesta. Mielenkiintoinen lisä löytyy telaston etuosasta.. Itse asiassa eräs puute on tehnyt telastosta paremminkin juuri umpisessa toimivat. Tuo puutehan on luonnollisesti telaston etupukin iskari. Eli telaston etuosassa ei ole jousen lisäksi mitään sellaista elementtiä, joka estäisi sen toimintaa ummella. Hitaasti, joskus hyvinkin vaatimattomalla teholla edettäessähän telamaton pitää yrittää nousta lumen pinnalle, eikä missään tapauksessa porata lumen läpi. Crossoverin ja Mountainin etenemiseen tarvitaan voimaa, jota ne yleensä tarjoavat varin hyvinä annoksina. Voiman lisäksi tarvitaan valitettavasti tilaa. Näiden vehkeiden etenemisen takeena on kyky liikuttaa lunta riittävällä nopeudella, johon karkeat matot ovatkin omiaan. Risukossakin näillä kyllä pärjää, mutta todella rumaa käsittelyä ne oikeassa maastossa vaativat. Parhaimmillaan Mountainit ja Crosserit ovat juuri syvässä lumessa, peitteettömässä ja usein myös mäkisessä maastossa. Puikkelehtimiseen näistä ei ihan oikeasti ole. Tietty poikkeuksena on jollain kuusmetrisellä matolla varustettu 150 kiloinen summitti, jossa kyllä riittää kantavaa mattoa ja tehoa tarvittaessa hätäiseenkin potkuun.. Sellainenkaan ei kuitenkaan etene oikeasti lumen päällä, vaan itseasiassa sen läpi. Kokemusta löytyy lähinnä viime- ja toissa talvilta, jolloin olen pätkä RCllä ja REllä, sekä X-Trimmillä porannut rinnemaastoa varsin hyvällä menestyksellä. Tuskinpa olisin kovinkaan paljoa pätkää pidemmälle päässyt pidemmälläkään mallilla. Sen verran hyvin jo pelkkä pätkämattoinen eteni umpisessa rinteessä. Puiden väistelyssä piti vain olla tarkkana, ettei päässyt täyttelemään vahinkoilmoituslappuja. Joku raaka Mountain olisi todennäköisesti noussut noita nyppylöitä hyvinkin vaivattomasti, mutta telamaton ja telaston vauriot olisivat varmuudella olleet aika mittavia. Lumen alla kun vaan sattuu olemaan milloin mitäkin kivaa ja yllättävää. Tämän litanian päätteeksi voin todeta, että kaikilla noilla pääsee.. Kullakin alallaan. Samalle viivalle noita ei kannata yrittää kuitenkaan asettaa. Sen verran erilaisista vehkeistä kuitenkin loppupeleissä on kysymys. Kiitos ja Anteeksi Editoinpa hieman.. Eli tarkoituksella jätin tuosta listalta pois juurikin vanhat pyöräalustaiset mallit. Tokihan, juuri niillä vehkeillä on saavutettu ne oikeasti lumiseen aikaan saavuttamattomat paikat. Poroa on kehuttu, samoin jotain 535sta. Ja mikäpä näissä. Varsinkin tuo jo tämän tekstin allakin olevan kommentin Poro-Okkeli on kevyt, pitkä kapea ja toiminnaltaan erittäin yksinkertainen. Jotenkin vain ainakaan kaveriporukassa taannoin, Porosta ei ollut minkäänlaista vastusta vm 89 GL250 Syncrolle.. Liekö syynä ollut ko. Okelin alla rullannut muovimatto, vai mikä, mutta kovin etenevää kuvaa tuosta laitteesta ei meileen jäänyt. Eli kai se vuosien saatossa kehittyy kelkkakin.. Tosin, nykyään on tuntunut siltä, että varsinaisten umpisen kelkkojen kehitys on pysähtynyt, kuin täi paskaan. Jos viimeiseen viiteen vuoteen enstalven Commodore on ensimmäinen varteenotettava ummenkulkija, niin ei hyvin ole mennyt. Jotenkin vain tuntuu muuten siltä, että juurikin kotimainen on ollut se, joka on tarjonnut jotain umpilumeen viittavaa.. Muilta merkeiltä niitä hieman vähemmän on markkinoille putkahtanut, paitsi tietty Crossoverit ja Mountainit.
Vs: umpisen menijät Jjep,poro okkeli..liuku telastolla ja lehtijousi sivakoilla ;D löytyy täältä.. on turha millää vorsesteri poxillakaan yrittää päässä samallai...paitsi jos kovinki voimaa/vauhtia vaaditaan ;D ;D
Vs: umpisen menijät Ite tullu ajeltua 250:lla,3900:lla ja jonkin verran 5900:lla.Sekä muutamalla eri pätkä kelkalla,enimäkseen omalla formulalla.Tuo 3900LTS:llä on oikeasti niin karmiva vekotin pusikossa kiertelyyn että...lähen ihan millon vaan ihan mimmoseen vaan pusikkoon 2X mielummin omalla formulalla. Tämä johtuu siitä että tuossa 3900 ei käänny sukset lähellekkään tarpeeksi (en tiiä onko vain kyseinen vm vai onko kaikissa sama ongelma) joten pusikossa pujotteleminen on kokoajan pakin kans runkkailua..hyvin kääntyvä formula on leviämpi mutta kääntyy tarvittaessa oikeaseen puun väliin. No sitten 250,etenee niin kauan puuterissaki kun tulee eka isompi rinne vastaan..siihen se jää..varsinki jos et voi ajaa rinnettä viistoon..matossa ei yksinkertasesti pito riitä eikä koneessa paukku.Pätkä nyökähtää myös usein tässä..luulisin kuitenki että crossover menee monesti päälle asti ja vuoristokelkka takuuvarmasti kohan taito riittää viiä..ja hauskaa on. 250 on kevyt vietävä mutta ei sekään kääntyvyydellä häikäse..toki sitä saa umessa pyöriteltyä kallistelemalla melko pienessäki tilassa ja tämähän mahtuu siitä puun välistä josta ukkoki...kapeampi kuin 3900 lts:llä.250 ehottomasti varustettuna syncrolla jos meinaaa umpisessa pöristellä. 5900:lla en ole montaa kilometriä ajanu joten se tuntu aika möhkäleeltä ja vaikealta vietävältä..tiiä sitten ku tottuu. Eli omamielipiteeni on että kyllä sen kelkan pitää sielä umpisessaki kääntyä ja olla helppo käsiteltävä..ei pelkkä telan kanto-ominaisuudet riitä!
Vs: umpisen menijät LYNX RANGER!! kiikkuu kuule kiperämpääkin paikkaan puuterillakin kuhan kuski osaa asiansa. isänän rangeria tullu muutamaan otteeseen ajettua ja on muute tuolla puuterilla ja muuallaki varma menijä.. omalla pätkä pollella en lähe ees perunamaalle ajamaan sutii sen verran että yks kaks ollaan kaivuu hommissa
Vs: umpisen menijät No pitää nyt tähänkin soppaan kommentoida kun olen lukenut jo näitä mielipiteitä ummenajokkaista hyvinkin suurella mielenkiinnolla. Ensiksi täytyy antaa tunnustusta Nallen mielipiteille jonka voisin itsekin allekirjoittaa, eli kaikki nuo crossover, mountain, leveä/kapeatelaiset ovat varmasti hyviä omalla alueellaan. Mutta mitä tuli aikoinaan poikasena rysyttyä pyssykylän rääseiköissä niin kyllä siihen aikaan pitkätelainen vuotsolaisilla oli aika kunkku mitä tulee oikeasti umpisen ajamiseen hankalissa olosuhteissa tasamaalla ja kohtuullisissa vaaramaisemissakin. Itellä oli siihen aikaan 3900 latikeula lynxi vm-90 vuotsolaisilla, pidemmällä matolla ja kyllä sillä pääsi v****moisiin paikkoihin kiinnikin jos tarvis oli Se kelkka on mulla vieläkin ja käyn silloin tällöin verestämässä muistoja nuoruudesta tippavaaran perukoilla ja oikeasti sille jäljelle ei ole mitään asiaa näillä nykyajan formularipustus vehkeillä. Mutta toinen asia on tosiaan jos latu on selkeää ja aukeaa maastoa, niin minun kokemuksen mukaan näillä seuduin pärjää vallan mainiosti pätkälläkin. Se mountain kampe poraa vaan suurempaa ojaa ja sen suuntaa ei muutetakaan ihan noin vain kesken mäkeä jos liipasin on pohjassa. Monesti tuommonen pätkäkelkka on paljon ketterämpi puunkierrossa ja kohtuullissa vaaramaisemissa. Toinen asia on tietenkin jotku kilpisjärven/pohjoisruotsin tunturit joihin on varmasti turha tuolla 39 lynxillä lähteä ;D Ja tuli muuten sillä lynxillä aikonaan pörrättyä yli 20 tkm ja ainoat osat mitä ei tarvinnu vaihtaa oli runko ja vaihdelaatikko .. 2 moottoria, muutamat männät, sukset, alustan osat, tanko, kuomu, penkki, voimalinja, yms. pienemmät osat antautuivat ajan saatossa
Vs: umpisen menijät No set tavi tarvi mithän muuta ko sen okkelin ja jammulla se et ennää tehe mithän, niin nyt myyt sen mulle! Saat kaliakorin siihen okkelhin kaupanpäälle! HÄ! miltäs kuulostaa!
Vs: umpisen menijät Mitä oon Yamaha venture 480 tf:llä ajanu, niin melko hyvin seki pääsee, ennoo vielä kiinni jääny , mutta en oo missää suuremmissa rinteissä roikkunutkaan..
Vs: umpisen menijät Joo kyllä se Yamaha on kuulemma hyvä kelekka mutta isot pojat kerto että se hyvyys loppuu heti kun lumet tulee ;D
Vs: umpisen menijät Sulla on Rokka väärää tietoa!!! Kyllä se jammu on hyvä vehe vaikka sitä luntali on!!! ;D Ja se on tullu monen suusta ja vielä isoiltaki pojilta!!
Vs: umpisen menijät Kysymys: Minkälainen kelkka menee parhaiten ummella? tuo on vähän ristiriitanen tilanne. se että jos menet johonki puu rövelikköön niin ei siellä oikein voi ajaa millään kauhialla vuoristokelkalla. jos ei taho painaa läpi kaikista mitä tulee etteen.
Vs: umpisen menijät onkos kellään kokemuksia vm.2004 ac bearcatista 570cc föönillä? miten kulkee umpisella ja millanen on reen vedossa?
Vs: umpisen menijät Rekeä (muuta kuin reitillä henkilörekeä) en ole vetänyt, umpisella ja reitillä jonkin verran ajanut. Ok kelkka menemään umpisella, reitiilläkin ok menijä nopeusrajoitusten puitteissa. Plussana alustan lisäjouset jotka todella auttavat kun ottaa "apumiehen" kyytiin. Umpisella menee hyvin, föönien tehokkain kone ( -04 ja vuoteen -07 muistaakseni). Reen vedossa tuskin puhti loppuu kesken, 72 hp.
Vs: umpisen menijät No Yamaha Bravo 250, Lynx 250 ja tietenkin legendaarinen Poro-okkeli siinä on ne "parhaimmat" umpisen menijät
Vs: umpisen menijät Joo,samanlaisella ajaneena inarinkunnan pohjois osissa äänet menee selkeästi ton kikottimen puolesta! 8) sillä "joutuu" sellasiin paikkoihin, että siellä ei mahu kunnolla ees hiihtään.. no nyt sitten pääsee kokeileen tota vuoriporaa samoihin maisemiin... perästä kuuluu sano valmetti kuski..
Vs: umpisen menijät mulla oli pitkällä ja kapealla telalla oleva lynx työkelkka. kyllä hän se umpisessa meni mutta ei mitenkään parhaasti!!
