Voihan se olla että jotain imua siinä näkyy mutta on se niin väliä rakenne että todella vaikia uskoa että kone saisi sen aikaan. Mahtaskohan johtua kytkimen ja variaattorin pyörinnästä johtuvasta ilmavirasta. Voimansiirtohan painaa ilmaa astinlautojen aukoista ulos rakenteesta. Tämä voi saada aikaan imua sinne ulompaan sukaan. Koitin labrata foamin tiiveyttä paineilmalla puhaltamalla sen ulomman filsun läpi ja lähes täydellä 8 barin paineela ilmavirta sisäpuolella kädellä koitettuna oli olematon. Ulommainen sukka on vielä siinä kulmassa vallitsevaan ilmavirtaan nähden että se ei mitenkään erityisesti ohjaa ilmaa itseensä.Pitäsköhän siihen rakentaa säädettävä ohjain joka pakottaa ilmavirran sisään. Ei vielä nuijita tuomiota pöytään vaan vasta kun testit on tehty niin voin todistaa väitteeni. Kävipä mielessä että väliä ilmanputsarirakenne vääristää myös imuilman paineen. Mites se menikään? Korkealle mentässä paine pienenee ja samoin seosta on laihennettava. Jos siis paine heittelee varsinkin siihen suuntaan että kone luulee paineen olevan pienempi kuin vallitseva olosuhde seosta leihennetaan. Paineanturi tietääkseni on sijoitettu ulompaan pönttöön jonka jälkeen on vielä monta vuotavaa liitosta. Voiskohan vika olla siinä että luukku auki ohivirtaus anturin jälkeisistä saumoista on niin suuri että seos laihenee liikaa. Mitä suurempi imu--> sitä suurempi todellisen paineen ja anturipaineen ero on. Alkaa menemään jo sille tasolle tämä pohtiminen että vastaushan tähän pitää saada. Varmistuu vain tuo mittarin hankinta mutta kohta tarvitsisin jo paine anturillekin paikan sekä tukun lisää portteja lämpötila antureille. Komenttia kehiin. Svar....onko sulla omia kokemuksia asiasta. Miten tuo vika tuli. Aina samalla kelillä ja olosuhteissa? MG
Yhden talven tappelin tuon kanssa ja kyseessä oli juurikin sama kelkka. Etenkin lauhat ja raskaat olosuhteet oli myrkkyä ja järvi pätkät yhtä leikkimistä. http://kelkkalehti.com/keskustelu/index.php?topic=1200.0 Tuolta kun luet niin on jotain juttua. Tuo 600sdi on hyvä touring moottori muttei urheilukelkan moottori. En jaksanu tuon kanssa enää tapella ja palasin takasin 600ho kaasari peliin. Niin ja olihan siinä kelkassa se toinenkin vika jota ei pois saanu niin sekin helpotti päätöstä.
Puhuitte tuosta ilmanpaineen anturista. Jotenkin outoa, minun mielestäni, että ilmanpaineen anturi on imukotelossa. Eikös se sielä ole? Moottorin käydessä imukotelossa ei ole ihan absoluuttinen ilmanpaine. Luulisi että moottorin vetäessa ilmaa "kitusiinsa" syntyy koteloon lievä alipaine. Riippuen toki ahdistaako tulopuolella mikään korvaavan ilman saantia. Esim omassa VAG:n tekeleessä ECU:ssa on erillinen anturi absoluuttista painetta varten ja imusarjasta johdetaan imusarjan paine letkua pitkin samaiselle ECU:lle. Sijoitettuna imukoteloon se silleen oikeassa paikassa vaan jos pöntön sisällä imusta johtuen alkaakin esiintymään alipaine tilanne ja seosta laihennetaan anturin antaman tiedon perusteella. Suurilla kierroksilla virtaukset on melkoiset. Olis mielenkiintoista kokeilla mitata mikä on todellinen paine tuola imupöntössä koneen eri kuormituksissa. Toi kirjoitukseni on vain omia pohdintoja vailla sen suurempaa tietoa. Tuli myös mieleen jotta miten ECU antaisi soppaa jos tämä paineanturi olisi muualla kuin imupöntössä??? Muuten, onkos tässä SDI:ssä ilmamäärä anturia lainkaan?? Mikäli sitä ei ole niin polttoaineen määrä taidetaan "laskea" ilmanpaineen, kierrosluvun, kaasunasennon ja lämpötilan mukaan.....
Kyllä kai sen paine-/lämpötila-anturin pitää antaa tietoa juuri siitä ilmasta mikä on koneeseen menossa. Eihän ulkolämpötilalla/-paineella sinänsä ole mitään merkitystä jos koneeseen menevä ilma on vaikkapa 90 asteista niin silloin kone säädetään juuri 90 asteiselle imuilmalle. Samoin paineen kanssa: vaikkapa lumen tukkimisesta johtuen imupöntössä voi olla alipainetta ja silloinhan soppaa pitää vähentää koska koneeseen virtaa ilmaa huonommin.
On tuossa SDI mallissa hyvätkin puolensa jos sen saa pelaamaan.Ei tarvitse "seoksista huolehtia" noustessa korkeammalle tai kelin lämetessä ainakaan teoriassa.... Aikoinaan omistin polariksen 500Efin ja se toimi kuin kello. Aina toisella käyntiin, huomattavasti virkeämpi kuin vastaava kaasarimallinen ja vastasi kaasuun ilman viivettä. Siinä oli muuten Subarun auton polttoainenjärjestelmä. Ainoa huoli oli että akku pitää olla hyvä ja muutama liitin piti juottaa kiinni jotta kontaksi pypyy eikä pätki. Eikö ne voi tuon EPA normin takia vain rikastaa kunnolla tuota 7000 alueen seosta. Luulis olevan pieni muutos softaan jos on kehitystyökalut ja source koodi käytettävissä. Svar .Mainitsit toisestakin viasta eli mitä tarkoitit. Annappa kommenttia. Omituista on todellakin se että en ainakaan tiedä onko boxissa oma barometri. Vanhoissa MPEM laatikoissa joita olen aukonut on muuten barometri sisäänrakennettuna. Se siis anturoi vallitsevaa ilmanpainetta jolla sitten on merkitys päätökseen seoksen suhteesta. Oiskohan tuo ulompi anturi tuossa SDI-mallissa sitten se ilmamäärä anturi? Jos siis maalaisjärjellä ajateltuna koneen käydessä korkeilla kierroksilla ilmamääräanturin on anturoitava suurta virtaavan ilman määrää, mutta jos alipaineen kasvaessa saumojen vuotaessa ilmamääräanturi antaakin väärää tietoa eli vähemmän virtaavan ilman tulosta jonka jälleen päätös voisi olla jälleen liian laiha seos. Kiitoksia Kamppi muistutuksesta että koneessa on tosiaan tuo kyseinen ilmamäärä anturi. Itsekkin olen värkkäillyt WAG comin kanssa taannoin ja törmännyt samoihin juttuhin. Meinaa vain unohtua joskus nuo asiat.. Ilmamäärä anturiahan on helppo huijata. Eikös samaa anturia huijata tuossa diiselien viritelyssä jossa koneelle annetaan tietoa todellisuudesta suuremmasta imuilman määrästä ja kone sitten syöttää lisää soppaa koneeseen. Pitääkin hommata tietoa tuon anturin tyypistä. Voi jopa olla että vastus.....tai jopa potentiometri oikeaan väliin saa hiukan säädettyä koneen soppamäärää. Huijaa anturin siihen suuntaan että kone rikastaa kauttaaltaan seosta ja ongelmat poistuvat iäksi. Saattaa jopa tuoda hiukan potkua lisää kun ei tarvitse koko ajan koneen käydä minimiseoksella. Potikka kojelautaan josta voi muutella seosta tai jopa picci prosessori ohjaamaan asiaa. Hyvää keskustelua täällä on ....Jatketaan näin niin kyllä ongelma ratkeaa. MG
Rehtolle. Kyllä näin täytyykin olla että sitä vallitsevaa tietoa pitää poxin noudattaa soppaa laskiessa mutta jos systeemissä on anturien jälkeen tietoa vääristäviä tekijöitä. /(vuotoa, paineen muutoksia, ilmamäärän heittelyä)Anturin tiedot eivät tämän jälkeen ole minkään arvoisia ja antavat väärän informaation. Asiat voivat johtua väliästä rakenteesta jota tässä olen nyt kyseenalaistanut. Yksikin virheellinen tieto jollain tietyllä vallitsevalla olosuhteella voi olla tarpeeksi sotkemassa muuten toimivan systeemin. MG
Tässä vähän "selvittelin". SDI:ssä ei ole mitään ilmamassa-anturia lainkaan. Sielä imupöntössä on paineanturi sekä toinen anturi heti ruiskupukin jälkeen, ennen mosaa. Niiden antaman paineron sekä ilmanlämpötilan mukaan ECU, kutsun sitä sillä, määrää miten soppaa moottoriin syötetään. Myös kierrokset, kaasuläpän, moottorin lämpötila vaikuttaa seokseen. Kylmälle koneelle annetaan vähän enempi soppaa, eikös. Imupöntön tiiveys on oltava erittäin hyvä. Samoin pöntön lämpötilaa "haistelevan" anturin saama tieto on oltava oikea. Mikäli se saa väärää tietoa niin säätö menee varmasti pieleen. Jotenkin tulee mieleen että annettavan polttoaineen määrää ei "calculoida" reaaliaikaisesti vaan ennalta määritellyn / mitatun "käyrän" mukaisesti vaihtaen sitä antureiden antaman informaation mukaan. Heh, tulee mieleen kevytilmailu vehkeet jotka käyttää Rotax:n myllyjä. Laittaa nyt SDI -johonkin vermeeseen ja kiitää taivaalla "tinnitiskis" kunnes kilahtaa..... sen jälkeen kolahtaa... ;D.
Kiitos tiedosta. Eli anturi on paineanturi. Kyllä jälleen jäljet johtaa sylttytehtaalle. Jotenkin vain kaikki viittaa säätöjärjestelmään joka ei saa oikeaa tietoa päätöksiensä tekoon. Voihan se olla että mekaanisissa osissa kuten imuilma kanavistossa tapahtuu ns"vanhenemista" . Osat hakevat paikkansa ja alussa tiiviskin rakenne alkaa kärsimään ohivuodosta. Jos säätökäyrät ja calibrointi softaan tehdään uusilla kamppeilla ja tiiviimmällä rakenteella voi ongelmat johtua paikkojen löystymisestä ajan saatossa. Voihan olla että vedätettäessä kone liikkuu hiukan ja joku tyyppiviaksi asti kerennyt rako kasvaa liian isoksi ja paine tai lämpötila tieto muuttuu virheelliseksi. Mikähän on muuten niiden viiden ulomman pöntön extra reiän functio. Ne sijaitsevat siinä sen ylimääräisen kaukalon alla ja niiden ohi tulee varmasti likaista hihnapölyistä ilmaa koneeseen ohi suodattimien.? Siis vallitseva virta on näiden reikien läpi jolloin se imupainekkin on varmasti pieni. Pieni imupaine=vähän kierroksia= vähän soppaa eli taas laihalla. Mitä jos sulkee ne ylimääräiset reiät niin ai ainakaan imupaine nousee ja kaikki hihnapöly ei pääse koneeseen.Se onko tämä oikea toiminta on sitten oma juttunsa.Suurempi painen voi myös indikoida pienemmästä ilmavirrasta ja sitä rataa. Oma tapaus on sitten se punainen salpa laippa rajapinta. Tein siihen itse superlonista uuden rinkulan joka varmasti sulkee raot. Juuri tästä raosta kone muuten saa varmasti aikaan suurimman alipaineen. Järjestelmä enen tätä kohtaa on suhteellisen tiivis. Väitteeni tämän kohdan vuotamiseen perustuu havaintooni läppärunkojen järjettömästä kumimössön määrästä. Aukastaessani läppärungot koko rakenne oli semmosessa kumi, bensa öljy liisterissä ja siinä määrin että edes läpät sulkeudu kunolla. Mistään muualta tuo mössö ei voi päästä koneseen kuin siitä salpaliitoksen kohdalta. Siinä on hihna pölyä ja kovin alipaine. Tarkistakaahan tuo liitos varalta. Eli jälleen horo se on ja ehkä vielä väärin kalibroitukin. Itsekkin olin ilmailualalla vuosia ja ei siellä ole varaa tällaisiin kokeiluihin. MG
Kysymys keskusteluun osallistuneille ja muillekkin. Vaivaako tuo SDi-ongelma skiidoota ja lynxiä vain niitä malleja joissa on tuo kaksiosainen imupönttörakennne käytössä??? Siis ensin sisempi pönttö ja sitten ulompi joka on sijoitettu lynessä siihen varaattorisuojan päälle ja vissiin myös skiidoossa samoin. Tuo yksiosainen rakenne on huomattavasti tiiviimpi ja siinä anturit ovat sijoitettu samaan pataan ja järjestelmä pysyy stabiilimpana. Vaihtelua ei siis tällaisessa järjestelmässä pääse syntymään saumojen löysyydestä sekä vanhenemisesta johtuen. Anturien antama tieto pysyy vertailukelpoisena ja kalibrointi/ säätökäyrän tiedot valideina laskettaessa polttoainesuhdetta. Tuo yhden vaimentimen malli on enemmän perinteisen systeemin näköinen ja huomattavasti yksinkertaisempi. Haen nyt kysymykselläni tietoa että onko myös nämä yksinkertaisemman järjestelmän skidoot ja lynxit mallit vikoneet samoin kuin esin SDI RC lynxi. MG
Molemmissa malleissa on kyllä sama määrä antureita tietääkseni. APS eli air pressure sensor ja ATS eli air air temperature sensori löytyy molemmsta ratkaisuista imuilmarakenteesta. Ainoa ero on sitten power tek malleissa joista löyttyy ecusta mm se itsenäisesti toimiva barometri + jotain muutakin. SDI malleissa on siis sama elektroniikka mutta ne imuilmapöntöt ovat erillaiset. Sehän voi olla hyvä vihje tämän vian selvittämiseksi. Jos yksinkertaisempi imuilmarakenne toimii paremmin kuin monen kaukalon patentti niin jos muuten järjestelmät ovat samanlaiset niin vika täytyy olla jossain siellä imuilmapuolella. Onko kellään tietoa muiden SDI mallien vikomisista? Esim yeti 600 sdi ho tai jostain skidoon mallisesta jossa imuilmapatentti on simppelimpi. Tai kysytäämpä niin onko jollain tuo SDI pelannut ihan moitteetta aina kaikilla kierrosalueilla? MG
En oikein nyt tiiä mitä vehkeitä meinaat, mut 800RC Ptek, 600RC sdi ja 600nduro malleissa on imuilman otto pääpiirteittäin samanlainen. Ja sama pätee reveihinkin. Omassa 800:ssa ei ole kyllä mitään ongelmia ilmansaannin kans.
Monessakin skidoon mallissa on sama SDI tekniikka mutta räjäytyskuvien mukaan se simppelimpi imupönttö. Monessa skidoossa on myös sama kuin lynxissä tuo ulompi pönttö mutta nyt haen tietoa onko laidasta lukien kaikki sdi mallit kärsineet puutumisista yms. Ilmeisesti kaikissa mainitsemissasi malleissa on tuo kahden imuvaimentimen malli juuri käytössä. Esim LYNX yeti 600 sdi ho mallissa on sama sdi tekniikka mutta siinä on se simppelimpi rakenne imukanavistossa. Onko esim niissä samoja vikoja? MG
Jotakin Boschin Motronicia kehiin ja ainakin toiminnat riittää. Pelle Peloton varmaan saa "ehkä" toimimaan tai sit ei. Ainakin hintaa ja kapasiteettiä riitää, sekunnissa kymmeniä toimintoja. , Ja ei tartte ottaa niin vakavasti kenenkään..... 05 kaasari lynxi vaan pelittää..... ja soi...ruikut laimeeta alakiekoilla..... Nimimerkki epätietoinen säädöistä.... tai sitten ei!
Ei minulla ainakaan tuo 800Rc Ptek toimi kivutta. Muuten toimii hienosti, mutta eivät ole vieläkään saaneet pakkia toimimaan kunnialla. Tuossa ostamassani uudessa S-D:ssä se toimii kuten pitääkin, eli suunnanvaihto onnistuu aina. Tuossa lynssissäni on aivan tuurista kiinni, sammuuko vai ei. Eli, voisikohan väärät seokset olla tuossakin syynä? Ainakin itse olen moista epäillyt. Pitää se taas kohta raahata takuukorjauksiin, josko ne saisi viimeiselle kaudelle siitä toimivan siltäkin osin...
Mulla ei ole ollut SDI:n seosten kanssa ongelmia. Ajanut olen plussan puolella ja kovassa pakkasessa. Jäällä ja reitillä. Kelkka Sport Touring 600 SDI -05. En osaa sanoa mikä imuilman ottosysteemi siinä on mutta sen saa selville varaosaluettelosta Bomban sivuilta. Korkeuserostakaan ei ole ollut ongelmaa, ajettu on meren jäällä ja Ylläksen huipulla.
Oiskohan Catiskalla jotain säätötarvetta kaasuläpän asentotiedossa sekä muissa läppärungon asetuksissa. Kaikki löytyy BRP:n softasta jolla asentotiedot tarkastetaan joten huoltoon vain. Trigger kelasta olen kuullut kokenneempien puhuvan ja joskus jopa kadonneista puristuksista joiden asiosta kone sitten sammuu kun pakkia yritetään päälle. Esim jos pakki toimii paremmin kylmänä niin siitä voisi jo jotain päätellä. Toivotaan että se ei olisi ainakaan tuo jälkimmäinen. Tiedusteleppa tilannetta huollosta. MG
Se on ollut jo huollossa sen vuoksi, mutta sinne menee taas uudestaan. Pakki ei toimi kylmänä ollenkaan, lämpimänä satunnaisesti. Joskus pitää yrittää montakin kertaa ennenkuin suunta vaihtuu...
Kyllä pitäis huollon osata tehdä kaikki vaadittavat kalibroinnit jotta alkaa tuo pakki pelaamaan. Olehan tiukkana jotta saat rahalle vastinetta.Käske tarkastaa nuo mainitsemani kohdat. Kysy myös että onko softa päivittynyt viime aikoina ja onko käytössäsi viimeisin päivitys. Variaattorin linjaus / hihnan kireys voivat myös vaikuttaa pakin kytkemisessä koneen sammumiseen. Jos linjaus on pielessä voi hihna olla liian lähellä kytkimen sisempää lautasta ja aiheuttaa vastetta kun kierrokset ovat pienimmillään. Pienikin vaste voi sekoittaa tuon koneen triggauksen käännettäessä pyörimissuunta toiseksi. MG
