Joku vapaaehtoinenhan voisi kokeilla palellutettuaan molemmat poskensa, toiselle puolelle lunta ja toista lämmittää ja päivän parin päästä katellaan kumpi oli parempi idea ;D En diedä kerkesikö joku jo ehdottaa, en jaksanut lukea koko topikkia...
nenä paleltunut kahteen kertaan toisen asteen arvoisesti..kipee oli vaikka ajossa ei etes huomannu koko paleltumista mutta auta armias ku meni kotio sisälle ja seuraavista päivistä puhumattakaan.. :'(
1. Jos käytät avopottaa hommaa itelles kuonokoppa esim. HJC:n tekele toimii, kokemusta on koviltakin pakkasilta, sopii moniin eri valm. kypäriin eikä maksa paljon. Suojaa hyvin hupun kanssa noukan ja posket. 2. Järven selillä tai muualla avomaastossa pitkiä pätkiä ajaessa järki käteen: kun lärvissä alkaa tuntumaan lasien reunassa/kolvin päässä viima taikka pistelyä nii kelkka hetkeksi seis ja pikku vehkeittenkorjaus/ lämmittelypaussi. Säästyy paljolta vaivalta, kivulta ja säryltä kun malttaa peittää ne avopaikat ennenku ne menee valkosiksi.
Itse ahersin aikoinaan Pyhällä rinnetyöntekijänä. Tuolloin yhtenä kauniina talvipäivänä ajeltiin pitkin rinteitä. Oliko lie lumetusvuoro vai mikä, mutta yhtäkaikki. Kasvoissa tuntui pistelyä ja lopulta pistelevä kohta meni tunnottomaksi. Tuloksena oli, että kypärähuppu oli jäätynyt kasvoihin kiinni.. :-[ Toki huppu irtosi, kun jäätymää hieman lämmitti kätösillä, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Loppukevät meni sitten hieman hauskan näköisiä paleltumavammoja, ns. viiruja hoideltaessa. Ei silti, ettäkö niissä mitään kovin ihmeellistä hoitamista olis ollut. Minulla paleltumavammat eivät tulehtuneet. Eivätkä ole itseasiassa koskaan vielä tulehtuneet, mutta nahka lähti ja jonkunverran herkiksi jäivät. Tokihan ne seuraavaan talveen mennessä parantuivat, mutta siitä lähtien on poskipäiden seutuvat olleet todella herkät paleltumille. Viimeksi tammikuun alussa Kuusamossa.. Tähän asti paleltumiin ei ole tullut muuta hoitoa kuin käsin lämmittäminen. Tuo lumella hoitaminen oli niitä Talvisodan aikaisia juttuja. Nykyään sitä ei opeteta missään. Ainiin.. Kesäisin, kun aurinko ruskettaa, saattavat nuo paleltumakohdat ruskettua hieman erilailla...
Erittäin toimivia konsteja, parempi ettei palelluta itteesä. Meilläpäin "onneks" reitit niin huonossa kunnossa että -30 hikee pukkaa, järvillä vilpoisempaa.
Kerronpa aivan piruuttani toisen kylmyyteen liittyvän niksin: Jos takapuoli kastuu pitkillä matkoilla voi hankkia palasen lampaan- tai vasikannahkaa. Siitä leikataan semmoinen pala, joka peittää pepun ja reisiä jonkun verran, eli ylösalas muotoinen V. Tehdään reikiä, jonka kautta pujotellaan vyö, että nahanpala pysyy ylhäällä vyötärössä ja V:n alareunaan puojtellaan vaikka naru, että nahka pysyy paikoillaan kun pukee tuon kötöstyksen pöksyjen tai haalarin alle. Tämä tieto on kansanperinnettä eikä minun keksimä. Ennen ajettiin hevosella tukkikuormia ja kuskilla oli tuommoinen nahkapala housujen sisällä ettei kastuisi.Toimii nyttenkin.
Selvästi huutaa juttua seuraavaan lehteen näistä "niksi-pirkka-kalsari-wc-paperi" -tuotteista! ;D ;D ;D ...saattaa olla että Tobeltakin on tulossa jotain tuommoista...
