Vs: ski-doo olympique 1969 Niin,siinä teharissahan on ideana imeä sylinteristä alkukartion avulla polttoaine-ilma seosta ja vastakartiolla/loppupillillä aiheuttaa vastapaineaalto joka työntää seosta takaisin männän päälle.Näin lyhykäisesti oikaisten kerrottuna;-) Eli jos vaikka auton pöntön satut laittamaan niin edes poistoputki ehkä karkeesti puolta pienempi,niihän nuissa wanhan kelkan alkuperäsissä taitaa olla..Kohler se oli merkiltään mitä muistelinkin Winhassa käytetyn.Aika fiksun olonen kuitenki minusta ollakseen matalatehoinen vakiopönttö.Ääntähän siitä irtoo mutta pehmyt lumi sentään vaimentaa kun ei kelkka yleensä koko aikaa ole ilmalennossa Mulla on näköjään tietokoneella ainakin yks vanha hyvin yksinkertanen ohjelma millä paisarin kaavat saa räknättyä,mutta löysin netistä tämmösen tietopankin,"Wikin" ,missä esitellään hommaa nykypäivän menetelmin.En ole kuullutkaan että sellanen pullistustekniikkakin on kehitetty.Eli ei tehä osia kartioista hitsaamalla vaan aihio pullistetaan nestepaineella oikeisiin mittoihin.En jaksanu lukea tarkemmin. http://www.motot.net/wiki/Pakoputkiston_teko_2-tahti_moottoriin Yks hyvä vaihtoehto Sassiin ois kun sais käytetyn orkkisputken jostain,tietäs vaan kellä se on joutavana ja halawalla
Vs: ski-doo olympique 1969 noniin. rupesin kuiteski räjäyttään sassin alakertaa ku sain toisenkin lähes täyvellisen konneen joka sai kuletuksessa vähä lunta kampikammioon.. arvelin purkaa ettei pääse ruostuun.. laakerit+stefat vaihtoon... sanokaapa purkujärjestys. tuulettimen kopat ym hilut riisuttu konneesta vek. pyttyä ei ollu alunpittäinkään.. lohkon pultit oon aukonu mut stefat viel paikallaan. arvelin että helpompi ottaa ne veks sitte ku kamppari pois tieltä.. ite asiaan. lähteekö se purkautumaan jos vaan naputtelee kumimoskalla kampiakselin päähän toisen lohkon puolikkaan ollessa pidossa? ja toinen laakeri puolikkaasta lohkosta sen jälkeen samoin? eli laakerit jäis kampiakseliin kiinni ja siitä pois ulosvetäjällä? kasaus päinvastasessa järjestyksessä? moottorisahan lohko on ainut jonka oon tähän mennessä purkanu eli kovin mittavaa kokemusta ei tän kokoluokan laitteista oo..
Vs: ski-doo olympique 1969 En oo tuollaista Sassia purkanu.Kannattaa pitää mielessä että laakereita vasten voi olla olakkeet kampikammion sisäpuolella,eli laakeri on koottu ulkoapäin.Tällöin laakeri tulisi ulos keskiöineen päivineen jos alkaa koputtamalla irtoamaan. Onkos siinä "laakerikannet"kolmella pultilla ulkopuolella,niiden takana stefat jne.? kun ei oo nyt heti tähään hätään hajotuskuvaa,mutta MAGissa ja Kohlerissa on näin. Käytin itsetehtyjä laakerinulosvetotappeja ulkoapäin mutta eipä tullut avattua kampikammiotakaan kun ei ollut syytä.. PS.Vilkasin opusta pikaisesti kun on tässä vähän kiireitä;-) Kyllä Sassissa on täysin eri systeemit.Kumivasaralla ne on sitä alkaneet halkasta ensin ja magneeton puolen laakeria alettaessa irrottamaan kampikammio on ensin lämmitetty siltä kohtaa 100-150 asteen lämpöön(s.9)Sulla varmaan on se vihkonen tai PDF kopio siitä..? Tosin perhana Lontooksi,Sawon miehen kiusaksi ;D no en minäkään ihan haka siinä ole aina. Niin,ja stefan vaihtoon on ihan käytetty ulosvetäjää.
Vs: ski-doo olympique 1969 laakerinkansia ei oo ja stefat on ulkoapäin vaihettavat. stefojen pesä niin pieni ettei voi mitenkään olla laakerin ulkomitta, eli laakeri on varmasti läjätty sisältäpäin.. eli mäni pillittämiseks. vaikka ei 100-150-astetta paljoo vaadi... eli kytkimen puolen laakeri lähtis iha nputtelemalla.. joo kyllä minä sen pdf-opuksen kuvia kahtelin ja yritin ymmärtää tekstejäki mut tuo ammatisanasto mänöö vähä huti ;D
Vs: ski-doo olympique 1969 Joo,hieman tarkkuutta tuo vaatinee,ja lämmittelyä taisi olla jo ennen halkasuvaihetta.Kannattaa tarkistaa ne lämmityshommat ainaki että missä vaiheessa,pääsee helpommalla eikä tuu lisävaurioita.Kai riittäs ihan sähkö-kuumapistoolikin tai Kosani korkeintaan.Sitähän kait meinasitkin pillittelyllä,hitsipilli lie olis liian raju Uuniin kun ei kannata heittää,lämpiää vaan kaikki osat samanlämpöseksi,miksei sitä muuten ois kiva paistella-joko puuhellassa tai sähköuunissa ;D Oli mainintaa vielä että 19,5 heppasessa erityyppiset laakerit puolin ja toisin,20 heppasessa samantyyppiset..(Grooved=uurrettu) oli se erilainen laakeri.
Vs: ski-doo olympique 1969 joo siinä on kaks erityypin laakeria ja okun huoltokellarin huru-ukolle ku soitin niin sano kytkimen puolen irtoovan lähes pudottamalla ja toinenki puoli yleensä lähtee ilman lämpöö... Mut tuo ohje on kyllä ihan oikeessa tuosta irrotuksesta... no täytyy lähtee koittaan
Vs: ski-doo olympique 1969 No se oli hyvä että sait vielä "siunauksen" puhelimitse Minäki saan tästä häippästä taas ulkohommiin. Hyvä kone se Sassi on vaikka teettää nyt tuon kammion halkasun.Joissain vaan on tosiaan nuo ulkopuolelta vaihettavat,mulla on parikin sellasta konetta.Toisaalta helppo laakeroida mutta vaatii kyllä ulosvetotapit millä tartutaan ulko-ja sisäkehiin samanaikasesti.Sitä ennen on kuulahäkki rikottu pois edestä. Toivotan mukavaa moottori-iltaa
Vs: ski-doo olympique 1969 Kiitos samoin vaikkaki vähä jäläkijättösesti, velevollisuuvet kuhtu välissä mut eiköhän tuota vielä rempat jatku taas. näissä hommissa on tapana iltaa venyttee ;D Ei se lohkon halakasu ollu lainkaan paha homma. pari napakkaa lyöntiä kytkimen puolen kampparin päähän kumilekalla niin mangeeton puoli tipahti sylliin. toisesta laakerista lähti käsin vetämällä kytkimen puoli kuuluuki olla herkässä ku se on kartiorullalaakeri joka jo uuvekseltaan tuntuu kuulemma hiukan väljältä(tarkotuksella).. ei tarvii vaihella juuri koskaan.ei tässäkään tappauksessa.. mangeeton puoli on tavallinen malli joka ilmeisesti on jo sen verta kulahtanu että sen takia lähti nuin helposti irti.. kampparilla sisäkooli ei ollu pyöriny, onneks! stefat ol vainaat ts ehjät mutta kovat. kampparin pinnasta päättelin että olis vuotanu ainaki kytkimen puolelta.. Koko hoito... Kytkimen puoli Mangeeton puoli Halakasu oli hyvinki tarpeen.. huomaa esim sahanpurut kampikammion pohjalla ;D
Vs: ski-doo olympique 1969 Ootpa saanu hienoja&tarkkoja projektikuvia Tutun näkönen laakeri tuo 6305,jos se nyt se on..25mm akselille..tais olla MAGissa sama..Mutta aika hyvin on Sassilla ajatelleet pitkää ikää kytkimen puolella,mikä rasittuukin tietysti enemmän.Rullalaakeri se on huomattavasti pitkäikäsempi kun kestää kuormaa sivusuunnassa enemmän.En ole aiemmin nähny pikkumoottoreissa.. Vaikutti niin pikkutarkalle ne ohjeet mutta pääsitkin helpommalla..mikä se on wanhoja kunnon koneita värkätessä,ne kun on tehty kestämään.
Vs: ski-doo olympique 1969 ihan "perus"pokkarilla räpsittyjä nuo kuvat rupesin miettiin tuota laakerien vaihtoo, että liekkö ees tarpeen? huolellisen liuotinpesun ym kliinaamisen jäläkeen tuntuvat ja näyttävät niin hyvältä... ainut mikä mietityttää on mangeeton puolen laakeri. pitäskö sen sisäkoolin olla kampiakselilla tiukasti kiinni vai voiko se olla uutenaki tälleen nahkeesti käsin liikkuva? mitä nuissa laakereissa käytetään asennusrasvana? ku eihän siellä taijja pysyä mikikään pitemmänpäälle pensahuuhtelun takia? nyt laitoin vaan 2-tahtiöljyä reilusti ja muutenki rätillä levitin suojaavan kerroksen kaikkiin ruostuviin osiin.. laakereista vielä että ennen purkua tuntui hieman päittäisvälystä( mangeeton puolen sisäkooli liikkui akselilla?) mutta aksiaalivälystä ei löytyny.(kartiolaakerilta hieman mutta kuuluu kuulemma asiaan..). nyt purettuna mangeeton laakerilta ei käsin välystä löyvy... oisko jollain kokemusta sassin alakerran läjjäämisestä uusilla osilla niin sais vähä tuntumaa, että mikä on normaalia ja mikä ei...
Vs: ski-doo olympique 1969 Sampo nyt ekana vastaa vaikka ei sillä mitään kokemusta oo Sassista-muuta kun on se polkenu niitä aikapaljon ;D Voihan se sisäkooli mennä paikalleen ilman suurempaa väkivältaa mutta ulkokehä pitäs ainakin olla tiukka. Asennusvoiteena voi käyttää mitä kotoa löytyy.Aika hyvä on minusta ollu moottoreiden kasaamiseen STP öljynlisäaine peltipurkissa.On sitkeää ja pirun liukasta kamaa.En ole sitä muuhun käyttänytkään vaikka purkissa muuta lukee;-) Esim nokka-akselin kokoamiseen,mäntiin,liukulaakereihin jne..Nokka-akseleihin toki myydään omaa rasvaa mutta aivan sama.. Oppaan mukaan kokoamisen jälkeen kampiakselin aksiaalivälystä jäis 0,20 mm,kun siellä on ne yht. 0,40 mm simmit paikoillaan. Eihän tuo uusi laakeri kyllä paljoa kustanna,pitäs irrota kympin hujakoilla,stefat puolta vähemmän.Uusi laakeri muuten tuntuu käsissä tosi tiukalta,niin ettei se pyöri vapaasti sormilla vauhtia antamalla kuten vanha(joka ei muuten tuntuisi väljältä). edit: VÄLYS
Vs: ski-doo olympique 1969 no joo. kyllä se laakeri meni uusiks sitte.. hinta ei niinkään hirvitä mutta se työmaa. ulkokooli on niin napakka ettei varmasti iliman lämpöö ja mahollisesti prässiä lähe veke... senhän ei pitäs aksiaalivälyksen muuttua mihinkään ku uus laakerihan pitäs olla just samoilla mitoilla ku entinen.? vanha veke ja uus laakeripesän pohjaan saakka niin eikö se pitäs olla siinä? asennusvaiheessa vissiin laakeripesä pitäs voijella mut mitenkäs stefojen kanssa? kuivana vai rasvan kans? Näistä kysymyksistä jokkainen varmasti huomaa että amatööri asialla mut joskus se eka alakertaremppa on tehtävä ;D ps. miten muuten mittaat sen aksiaalivälyksen?
Vs: ski-doo olympique 1969 Kuvassa 14 ne mittaa jotain isolla tönärillä,ja puhutaan 0,2 välystä..mutta en ihan vielä kässänny,siinä ei oo kampura ees paikallaan.Kannattaako siitä sit olla niin huolissaan jos pistää uuven laakerin ja kattoo silmällä ettei se pahemmin lonksaa.Tai siis rullalaakerihan sielä on ainoo missä on välystä,ja kuuluukin olla. Ja lämmöllähän se magneeton laakeri neuvottiinkin ottaan pois.. Kyllä kait se tulee kun lämmittää alumiinista pesää ensin ja lyö sopivalla välitapilla sisäkehään mikä näkyy aukosta.Ite oon käyttäny messingistä tai kuparista sorvattuja akselinpätkiä ja lyijyvasraa yms.Kannattas myös jos on tiukka paikka niin tukea laakeripesä alapuolelta ettei lohkea lohkosta irti koko paska.Sopivalla laakeria hieman isommalla(yli 62mm) holkilla taaskin jos olis pehmeää metallia niin hyvä.Eli näissä olis hyvä olla laatikollinen sorvattuja eri kokosia pötiköitä ja rinkuloita,tai sitten soveltaa muista purkuosista/työkaluhylsyistä välikappaleita.. Kyllä stefat tietenki kannattaa öljytä aina.Monesti oon täyttäny rasvalla huulen sisäpuolen kokonaan mutta ei 2T koneen kampurastefoissa eikä vaihdelaatikoissa.Se on turhaa kun öly/bensa ne huuhtoo pois.
Vs: ski-doo olympique 1969 no niin minäki arvelin että uutta laakeria paikalleen ja rojut läjjään vaan ja muita osia rämpläämään
Vs: ski-doo olympique 1969 Huomasin vielä sellasen asian että opuksessa on neuvottu laittamaan lämmönkestävää rasvaa stefan kiristinjousen päälle ja huuleen.Ihan niinkuin kerroin tuossa rasvanneeni paljon muuta paitsi kampikammion stefat.Kai ne on nää Sakutkin ajatelleet samaa että käyttöikä pitenee näin.Olen vaan luullu että bensasumu kuitenkin huuhtois sen aikaa myöten pois,mut en tiedä sitten..sullahan sinne oli kyllä syötetty jopa sahanpurujakin ;D Muutenkin vähän vaikuttas tuo opas siltä että kannattaako sitä lukea kuin raamattua Stefojenkin poisto selostettu niin pilkuntarkkaan ja oikeen ulosvetäjällä.En ole sellasesta kuullutkaan ja ruuvarilla tms. koukulla ne yleensä on kaivettu pois.Toki pitää varoa ettei akseliin tule yhtäkään naarmua,se sitten kostautus myöhemmin.
Vs: ski-doo olympique 1969 nojoo itekki alan päästä jo jyvälle mitä siinä opuksessa höpistään(ammatisanat avautunu). aikamoista pilkunnussimista tuntuu olevan ;D kuvat siellä on hyviä ja perusohjeet myös mut hivistelylläki rajasa! niissä kampiakselikuvissa sivulla 15 se alimmainen näyttäs olevan kysseessä. ja sivun 13-hilut just samat eli eiköhän se aksiaalihomma satu kohilleen... Kyllä muuten sassin kuoret kiiltää nyt. ei riittäny tunti eikä kaks ku puhistin/hankasin lohkon puolikkaat ja tuulettajan kotelon konneen näköseks 8) kuvia lykkään jahka alakerta kasassa tai sitte vasta ku yläkertaki on hoijettu..
Vs: ski-doo olympique 1969 Pientä edistystä konerintamalla. piti vähä malliks laitella osia päällekkäin niin näkkee vähä mitä on tulossa.. vielä pitäs laakeroida kampura niin pääsis niputtaan.. pytty hoonattu ja kansitaso oikastu. kansi oikastu myöskin. pytyn ja männän välykset ok. ulkokuoret alakas olla käynnistintä lukuunottamatta sielläpäin pytty jäi vähä rososeks mut sehän onneks piiloutuu ilmanohjuripellin alle ;D yläkertä vedetty dinitrolin 99.5% alumiinia sisältävällä kuumankesto"maalilla", 800-astetta sietää kuumuutta.. alukannessa varmaan pyssyy mut patarautasylinterissä aika näyttää...
