Winha 34 "670 Freeride", KTM:n telasarja ja muut Koivunoksan "kötöstykset"

Ei tee jos kaikki on vimpan päälle, silloin ei tarvii kirrata jos ei edes löysää...

 

No niin!
Nythän sieltä tulee viimein ohjeet alusta hommiin, ei kirraa ei löysää

 

No joo, kyllähän se jonkin verran elää, mutta jos alkaa yli vetopyöriltä lyödä joustoissa niin jotain ei ole oikein mitoitettu.

 

No laitahan sitten ohjeet topicin haltijalle ja muillekin asiasta kiinnostuneille.

 

Sullahan näkyis kaksikin kelkkaa olevan niin tutkippa mitä sen alustan toiminnassa tapahtuu joustotilanteessa..

 

joo siis ajattele suunnikasta ja sen sivujen mittoja, ne mitat pitää natsata jokaisessa mahdollisessa muodossa. Mutta kun kelkan alusta ei ole kuitenkaan suunnikas vaan jousitus niin siksi tela on hivenen löysällä ja jousto hoitaa loput => aina se kuitenki vähän kirraa. Ja kun tämä kokonaisuus toimii, tela ei lyö jousitusta lukkoon ja taita liukurunkoja/kääntöpyöriä jengalle eikä toisaalta myöskään löysää niin että vetarit hakkaa yli joustossa.

Toki en oo simuloinu millään tietsikkasoftalla miten se käyttäytyy, mutta noinniinku teoriassa.

 

On tutkittu, toinen on selvästi huonompi. Ei siinä mitään ihmeellistä ole, etupukin pituus ja kulma on oleellisinta tuossa kirimisessä (tai löysäämisessä kuten tuon SC-3 alustan kanssa). Sen lisäksi takapukin kiinnityspiste liukurunkoihin vaikuttaa. Ainahan se on jonkinasteinen kompromissi mutta kuten Hemmo sanoi, silloin kun kokonaisuus on kohdallaan niin tela ei lyö yli eikä kiri niin että matto itsessään alkaa rajoittaa liikettä.

 

No niin. Uusi kokonaisuus odottaa huomista että pääsee kojottamaan...



Eli nyt meillä on takapukki vielä 200mm vietynä taaksepäin. ja etupukissa on uusi saranapiste. Toki on tullut isommat taittopyörät... Mutta silti maton kirraaminen loppui. Tai ainakin voisin väittää näin...

Huomennahan tuon näkee sitten käytännössä (tai kuulee, että kuuluuko korahtelua...)

 

Käypi kuitenkin kuin kaverilla joka sanoi ettei kirraa ja ekaan ojaan taittopyörät rikki ja liukurungot banaanille toivotaan parasta.

 

Hyvää keskustelua telageometriasta.
Olen simuloinut melekosen monta alustaa ja rakentanutkin niiden perusteella muutaman.
Omia kokemuksia asiasta:
Vastaus kysymykseen miksi DIY jatketut alustat yleensä kirii telaa?
-> Koska jatketussa alustassa kääntöpyöriltä telatunnelliin menevän maton kulma loivenee suhteessa aikaisempaan telakulmaan. Etupukki kuitenkin siirtää alustaa edelleen taaksepäin saman verran kuin aikaisemmin, jolloin uusi koivempi telakulma joutuu suhteellisesti kasvamaan pituutta enemmän. Tästä jatkan toiseen kommenttiin takapukin ja liukurungon kiinnityskohtan tärkeydestä. Takapukin ja liukurungon välinen kiinnitys on yleensä kaksoisnivelen takana eikä näin suoranaisesti määrää liukurungon liikerataa mitenkään. Takapukin runkokiinnitys määrää tarkasti missä kohti kääntöpyörältä tuleva matto taittuu tunneliin. Eli takapukin runkokiinnitys tulisi olla siten, että kääntöpyörä - tunnelikääntöpyörä mattokulma vastaa noin samaa, kuin ennen jatkotoimenpidettä.

Lähtökohtasesti ollaan aika hyvällä mallilla kun telan kulma edessä ja takana vastaa toisiaan ja etupukin kulmaa.
Tällöin alustan painuessa kaikki kulmat muuttuu samaan tahtiin ja telan kehäpituus pysyy noin abaut samassa.
Asiat menevät hankalammaksi jos jokin nuista kulmista poikkeavat toisistaan oleellisesti -> johtaa kirimiseen tai löystymiseen joustoliikeen aikana.
Nämä asiat lienee jo spekuloitu auki ja loogisia.

Missä asiat menee sitten hitusen monimutkaisemmaksi on tilanteet missä etu ja takapukki ovat jouston eri asennoissa.
Silloin etupukin kulman lisäksi pukin kiinnitysten sijoituksella sekä pysty että vaakasuunnassa on merkitystä.
Opittuja ja vahvistettuja nyrkkisääntöjä etupukin sijoituksesta tapauksessa, missä telan ja pukin kulmat ovat noin samoissa.
(Eli siirretään rungon ja kiskon kiinnityskohtaa molempia samassa suhteessa.)
Etupukki kiinnitys taaksepäin -> tela kirii enemmän takapukin painuessa ja löysää etupukin painuessa.
Etupukki eteenpäin -> tela löysää enemmän takapukin painuessa ja kirii etupukin painuessa.
Kiinnitykset ylöspäin -> tela kirii enemmän takapukin painuessa ja löysää etupukin painuessa.
Kiinnityksen alaspäin -> tela löysää enemmän takapukin painuessa ja kirii etupukin painuessa.

Kaikkiin noihin tuo oman lisämausteensa vielä se, että mikään pyörä tai liuku ei omaa samaa sädettä, jonka ympäri matto taittuu. Eli sama kulmamuutos eri säteisellä kaarella tekee eripituisen muutoksen maton pituuteen.
Yritin aluksi piirtää ja laskea näitä käsin - ei onnistunu.
Yritin excelillä - ei onnistunu.
1:1 mock up ja köysi ja riman/vanerin suikaleet antaa kohtuu hyvän kuvan mitä tapahtuu.
CAD softa dynaamisella piirtolaskennalla on ehoton työkalu jos haluaa näitä enemmänkin pohtia. Se osaa huomioida lennosta kaikki muutokset kaikkiin pituuksiin ja näyttää missä menee pieleen. Ja parempi vielä onnistuu myös antaa raja-arvot telalle ja softa laskee sulle optimaalisen etupukin sijoituksen.

Hallitusta kirimisestä jouston aikana myös joku sanoi ja se on itsekin todettu hyväksi asiaksi. Omat rakennetut alustat kirii mattoa noin (20-30)mm jouston edetessä. Suunnittelin vielä asian niin, että kovassa kiihdytyksessä takapukin painuessa kiriminen on suurinta.

Jos kirjottelin kukkasia ja huuhaata niin pohditaan asiaa lisää. Ei näistä itekkään vielä ihan kaikkea ymmärrä. Jos jokin on selitetty huonosti niin yritän selventää.
Yleisesti toivottavasti näistä jotain apua ois.

 

..yhden jatkoprojektin kokemuksella kirjoitan. -97mxz 583 telasto jatkettu 307 - 388. Jatkot 365 telalle ja telastoa siirretty 10cm. Etupukki jatkettu 35 sentistä 50 senttiin.

Etupukin rungon puoleinen kiinnitys pidetty samalla korkeudella kuin alkup ettei joustomatka pienene. Tulos ettei tela kiri tarpeeksi. Sitten lyhennetty 5cm ja siitä löytyi sopiva pituus. Kantapään kautta kai nämä melkein aina menee..

 

No mutta!!! Eihän se lyönytkään paikkoja rikki vaikka vähä hyppyytti...

Eli telasto toimii ja mattokaan ei kirraa. Mutta muuten löytyi pajatettavaa.

Pakolämpöjä seurraillessa huomasi että niin osakaasulla kuin täyskaasulla meinaa lämmöt nousta vähä liiaksi (yli 700c) Eli pitänee koittaa pikkusen suurentaa suutinta ja nostaa neuloja...

Mutta taas se ongelmista hauskin: Eli säännöllisen epäsäännöllisesti reilussa matka ajossa hyytyy vari puoleinen pytty (pakolämmöt tippuu 230c-250c paikkeille) Vika kestää kymmenistä metreistä pariin sataan metriin jonka jälkeen kone taas herää käymään molemmilla pytyillä...

Pitänee aukaista ja katsoa kaasarit että eihän yritä koho jumia auki...

 

No niin. Kuten kaveri jo totesi: Pakkoko se on heti purkaa...



Kyllä se ajoasento tässä mallissa seisaaltaan on enemmän kuin perseestä... Penkki pakottaa polvet tosi häjyyn kulmaan ja siitä kun tuli pompusta alas niin ei tienny itkeäkkö vai nauraa kun polven ristisiteet huuti hoosiannaa...

Eli otetaan ja asennetaan tämä pollen tankki/penkki paketti vaikka väkisin tähän... Tulkoon vähän liian taakse...

Samalla kun joutuu tekemään lasikuidusta tuohon väliin tuommosen sovite katteen niin siirretään nuiden teippirullien kohdille moottorin imuilma... Onko muuten kokemusta näistä http://www.frogzskin.com/ Tekeekö mitään?? Meneekö lumi läpi... Ja kestääkö...

Tilasin moiset pyöreät yleistarvikemallit. Pitänee koittaa laittaa nuille kohdille moiset...

 

"Sekasikiö" näki päivänvalon...



Tosiaan lasikuidusta tehty sovitekate toimii samalla uutena imuilma sihtinä...



Tein kuitenkin vielä toiset imureiät tuohon... (liimataan "sammakon nahkat" kun ne tulee) Eli nyt tässä on 2kpl 88mm ja 2kpl 62mm reikiä. Pöntön sisäpuolelta menee vain 75mm imuletku vakio imupönttöön...

 

No niin. Tästä jollekkin...

https://www.nettimoto.com/lynx/rave/2105919

 

Kaasareihin ja muutenkin tekniikkaan alkaa löytyä pikkuhiljaa mieleiset säädöt (mitä nyt hävisi tyhjäkäynti tänään yhdessä vaiheessa ja samalla meni kyky lähteä käyntiin kohtuudella... syyksi paljastui pois pyörinyt tyhjäkäynnin säätöruuvi)

Mutta telasto mietityttää vieläkin... Ensin sitä on sitä ongelmaa että tela kirraa ja nyt on päästy siihen pisteeseen että se sitten on keksinyt alkaa löysäämään telaa jouston aikana...

Eli tilanne on nyt se että ainoastaan takapukin joustaessa matto pääsee niin löysälle että hyppii yli vetopyöriltä vaikka no-slip mallia ovatkin. Pitänee koittaa auttaako jos laittaa etupukin takaisin alkuperäis saranalla...

Mutta kuitenkin pientä päivitystä kuljetus kalustoon... Lopultakin malttoi laittaa kärryn pohjaan moiset että ei niin menisi "ryminäksi" kyytiin ajaminen

 

Mikähän siinä on että nämä BRP:n ei minulla osaa käydä kuin yhdellä pytyllä... Taidan kohta laittaa 250 lynx tai pysyn kokonaan KTM:n parissa, ne kun ei voi käydä kuin yhdellä...

Eli tässä on koko ajan ollut sellaista vaivaa että vasen pytty tulvii. Aluksi luulin että vika on kaasareissa kun luulin löytäneeni halkeaman kohokammiosta... PÖH!! Uudet kaasarit tilalle (toki ne oli tarkoitettu 600 mutta kokeeksi) seokset yllättäen päin persettä mutta luulin että muuten toimii. Lähinnä että ei olisi tuota tulvimis ongelmaa. Aikani jaksoin rassautua suuttimien kanssaja kun ei mieleisiä säätöjä löytynyt niin hommasin kolmannet kaasarit (suoraan otettu irti 800h.o:sta) No minä että nyt se rokkaa... Ja PÖH!!! Näillä se oli laihalla (paikallaan oli 380 suuttimet) Vaihdoin 400 suuttimet ja ajamaan. Seokset alkoi olla siellä päin mutta jälleen vasen pytty tulvii... No suraavaksi kokeiltiin primerin poistamista käytöstä (siitä lähtevät letkut kun olivat erimittaiset per pytty. Juuri vasemmassa oli lyhyempi haara) No mitästä paskaa. Muutaman ajokilometrin jälkeen luulin että toimii ja kerkesin jo hommata uuden primerin...

No sitten tähän päivään... Lähdin aamulla kokeilemaan uutta primeriä ja ajelemaan järvelle. Tilanne oli se että vielä nuilla 400 suuttimillakin oli vähä laihalla (meni herkästi pakolämmöt yli 710c) Mutta mikä oleellista niin huomasin että vasemman pytyn tulviminen esiintyy heti kun lyö liipasimen tankoon. Eli siis ongelma on vain täyskaasulla. Osakaasulla ajellessa kuulostaa käyvän kahdella ja suht normaalisti. Toki silloinkin pakolämmöissä eroa yli 100c jopa 150c

No mutta koska seoksen oli minusta vähä laihalla niin vaihdoin vielä 430cc suuttimet ja otin primerin pois käytöstä (tulppasin kaikki linjat) Ja kokeilemaan... Ja kyllä. Osakaasulla kuulostaa käyvän normaalisti mutta pakolämmöissä pyttyjen keskeistä heittoa 50c-150c Mutta täys kaaasulla oikea pytty 640c ja vasen luokkaa 150c-180c Eli tulvii ja reilusti Ja todisteena vielä kuva kun pesin lohkot ennen viimeisintä ajoreissua ja tässä tulos muutaman kilometrin ajon jälkeen...



Eli kysymy?? Voisko vika olla bensa pumpussa koska sen pulssi letku tulee juuri tuohon vasempaan pyttyyn vai osaako kipinä olla sitä mallia että häviää kierroksilla...

 

Toisesta se pulssi tulee aina. Kalvot voi olla kyllä menny pumpusta ja sillä sekoilee. Entäpä tulpan johot?

 

No niin. Uusi päivä ja uudet kujeet. Vaihdoin pensapumpun ja käytin ravet irti ja puhdistin vaikka teinkin tämän koneremontin aikana (oli aika puhtaat kun on nyt ajettu se n 100km) ja eikun kokeilemaan... Ei vaikutusta

Vaihdoin tulpat, ei vaikutusta
Vaihdoin tulpan johdot/hatut ristiin, ei vaikutusta.

Tässähän alkaa mennä kohta luotto BRP:n tekeleisiin (vaikkei sitä koskaan ole ollutkaan ja tässä se taas huomataan)

Noo. Onneksi en ole ainut jolla meinaa vastustaa kuluvana viikonloppuna...

 

No laitetaan tänne viisaammille kysymystä... Eli onko kaasuttimen ns huohotusletkuilla kuinka iso merkitys. Lähinnä että kun p-tec eikö ne mene kaikki sellaisenn putkiloon johon vielä menee sähköäkin mutta onko nämä normi h.o:ssa ihan vain näin kuten kuvassa???



Kun nyt näissä kolmissa kaasareissa joita olen koittanut niin kaikissa nämä on mennyt vähän eri tavalla. Kun siis tuo linja josta lähtee tuo vähä pinkin oloinen letku niin sehän on vain kohokammioden huohotin. Mutta kun en oikein älyä että mihin johtaa nuo linjat josta alkaa keltaiset letkut?? Lähinnä kun näiden letkutus/tulpattuna oleminen vaihtelee kaikissa kaasareissa joita minulla on??