Yksi syy tuohon kytkimen kierrosten pudottamiseen on myös lämpö. Vähemmän luistoa vaihtaessa kun kierrokset on alemmat, tosin se vääntömomentti on suurempi niinku catiska sanoki mutta kytkimen kokoa voidaan kasvattaa kestämään enemmän vääntöä kun kierrokset on alemmat. Myöskin se paino on suoraan vähempänä sieltä kampiakselilta ja siitä voidaan tehdä kevyempi ja kestävämpi ja samalla moottorin herkkyys ja kiihtyvyyskin paranee. Jos joku on joskus käyttänyt kelkkaa ilman kytkintä(ei suositeltavaa kuitenkaan) niin ymmärtää hyvin kuinka suuri vaikutus sillä lisäpainolla on.
kertokaas aloittelialle, voisko olla että motarin kone automaattilootalla ja ketjuvedolla? haluaisin yleensäkkin tietää miksi ketjuvetoa ei käytetä kelkoissa kun siinä on paljon parempi hyötysuhde? älkää repeilkö kovin pahasti ku on kerran aloittelia kyseessä ;D
Onhan kelkoissa ketjuveto, diamond drive on hammaspyörillä ja joitain vanhoja myös. Hydraulinen veto vois olla paras vaihtoehto. Automaattiloota turbiinilla voipi äkkiä kerätä painoa liikaa.
mietin just samaa ton turbiinin kohdalla. Mutta joku insinööri/ muuten vaan pätevä vois kehitellä tollasen toimivan ja kestävän systeemin. Sillä vois tehä hyvän tilinki jos sattuu pääomaa ja taitoa löytyyn
Tästä on tehty laskelmat ja ei kannata, pirun huonot lukemat tuli Öljysäilöt pumput etc. painoa paljon...
Juu, hydraulinen ei todellakaan sovellu kelkkaan... Kyllä mekaaninen on hyötysuhteeltaan paras, mutta ero on niin pieni, että kalleutensa ja painonsa vuoksi se ei ole päässyt kelkkoihin vaihtoehdoksi. Varmasti pääsyy on raha. Variaattori on halpa ja kelkassa hyvin toimivan voimansiirto jonka hyötysuhdekin on riittävän hyvä. Veikkaisin että pelkkä paino ei ole ongelma, koska ostaahan ihmiset nelitahtikelkkojakin ;D Mutta, variaattoriakin voisi vielä kehittää, tai siis ottaa enemmän oppia autopuolelta. Metallihihna ja elektroninen, kunnollinen ohjaus kytkimelle ja variaattorille. Se Ruottalaisten sähköohjattu on liian huonosti toteutettu jotta siitä olisi apua.
Juu ei hydraulinen hyvä sentäs ole, varsinkaan jos nopeutta tarvitaan. Mutta ehkä parempi vaihtoehto kuin turbiini+pakat. Tuosta metallihihnasta sais kyllä kelkkakäyttöön toimivan mutta money talks. Nykytekniikalla kyllä saataisiin toimiva mekaaninen vaihteisto joka myös olisi kevyt, esim. keskipakokytkin automaatti-irrotuksella(tms automaattinen kytkin) ja sähkömekaaninen laatikko. Ei välttämättä olis kovin pahakaan ajaa.
tätähän on kyllä kelkoissakin käytetty, ainakin jotku keveyttä haluavat ovat niitä käyttäneet. olikos se nyt timbersled tai joku vastaava joka niitä käytteli nuissa mountain vehkeissä painonsäästö mielessä... itekki varmaan vois tommosen tehä jos ei tarttis pakkia.. edit. ja siitä sinne sivuille missä niitä ketjuvetoja myynnissä
En nyt tiiä mitä poppamies oikeen tarkotti tolla ketjuvedolla ja hyötysuhteella.. onhan joka kelkassa (DD catit poislukien) ketjuveto siellä ketjukopassa.. Tokko tuo timbersledin systeemi tuo mitään muuta iloa kuin tosiaan pienen painonsäästön, ja mahollisuuden siirtää vetaria isosti. Hyötysuhde nyt ei ainakaan parane
Koitappa pistää se vaihdeaski suoraan vaikkapa nelisylinterisen koneen kylkeen kampiakselin jatkoksi... Ja kallista sillä sitten kurvissa. Mutta on noitakin moottoripyörän koneita, joissa ei ole ensiövälitystä. Esim. Bemulla ja Moto-Gutsilla on kone pitkittäin ja kykin ja aski suoraan kampuran jatkona. Haittapuolena on, että tarvivat johonkin kohtaan kulmavaihteen, jolla pitkittäinen pyörimisliike saadaan takapyörälle poikittaiseksi. Ja sitten on semmoisia koneita, joissa veto tuodaan kampuralta kytkimelle ketjulla tai hammashihnalla niinkuin Harrikassa. Niissä taas tarvitaan yksi ylimääräinen hammaspyöräpari ennen tai jälkeen vaideaskin, jotta pyörissuunta saadaan "eteenpäin". Ainakin Husqvarnalla on ollut sellaisa enskamalleja, joissa oli automaattilaatikko. Toteutusta en tiedä, mutt ulospäin se ei juuri poikennut tavallisesta crossi/enskapyörän koneesta. Varmuudella ei ollut turbiini ja planeettavaihteisto kuten autoissa. Väkisinkin se motstarin kone vaatisi myös Antsan postaaman kuvan kaltaisen ketjuvedon eturattaalta vetoakselille. Kokonaisuudessaan pakettiin tulee silloin yksi porras enemmän kuin variaattoilla (kampuralta kytkimelle, vaihdelootassa kytkimenakselilta eturattaan akselille, eturattaalta vetoakselille vs. kytkimeltä kakkosvarille, kakkosvarin akselilta vetoakselille), joten vaikka hammaspyöräparin häviö on pienempi kuin variaattorin, lisäporras syö hyötyä. Koko hommalle on aika hyödytöntä hakea mitään järkiperusteita. Jos semmoista kuitenkin yrittäisi, niin yksi voisi olla, että nokalla pyörivät hitausmassat pienevät. Kelkassa on molemmet varit isoja limppuja, jotka huippuvauhdeissa pyörii molemmat kokolailla kampuran kierrosnopeudella. Prätkän kytkin on hetikin pienempi ja pyörii vain puolella tai kolmasosanopeudella kampuraan nähden ja loput osat on täysin merkityksettömiä noiden hitauteen nähden. Eli teoriassa voisi saada näppärämmän käsitellä. Käytännössä lisääntynyt nokkapainoisuus syö kaiken hyödyn ja vähän ylikin. ???
no entäs jos sen kallistas ihan takakenoon ja laittas samanlaisen vetoakseli hässäkän ku DD:ssä ja sitten vaan pyörän vetorattaasta ketju siihen akselille :
Ei kait tuo mitään DD:n lisävälitystä kaipaisi. Ongelma vain se, että pyörän kone on tarkoitettu toimimaan pääosan ajastaan ihan siinä normaalissa asennossaa. Voi tulla voitelun kanssa vakavahkoja ongelmia jos kippaat sen taakse pystyyn tai jopa takakenoon.
ja onhan kelkkohin tehty jo remmivetoki ja en tarkota tällä sitä remmiä mikä kytkimen ja vartsun ympärillä pyörii.
Niin on, hammashihna ketjun tilalle. Kait siinäkin on tavoitteena painonsäästö, mutta ei taida ihan ongelmatonkaan olla sekään. Kaipa se olisi muuten tiensä löytänyt yleisempäänkin käyttöön, kuten tuotantokelkkoihin. Mutta, joko joku tunnustaa hankkineensa prätkän koneen ja istuttaneensa sen kelkkaan? Pitäisiköhän minun irrottaa tuosta Husabergistani tuo 502ccm nelari (paino 29kg vaihteiston kanssa) ja laittaa se pojan Freestyleen ;D Äänikin pysyisi samanlaisenan puputuksena...
Ei hele, onko ne nuin kevveitä Totta nuihin saa jo amerikasta valmiita turbokittejäkin, mitä hillclimb videoita oon katellu/kuunnellu Mitä tommoset RR pyörän koneet painaa, entäpä esim joku oikeesti iso kone, esim busan? Kattelin tota kotarin 950/990 twiniä, siinä ois jo lähteissä vishiin se satakunta heposta.. Onkos jossaki mopossa valmiina kuivasumppuvoitelua?
Kotarin LC-8 eli juurikin noi 950/990 koneet olisi minun suosikki kelkan koneeksi, sillä se on kevyimpiä ja kompakteimman kokoisia noista koneista. Olisiko noin 50 kg. Siinä on myös endurokäytön takia kuivasummpuvoitelu eikä ollenkaan öljypohjaa toisin kuin esim. Suzukin ja Hondan vastaavissa koneissa. Se olisi hyvä koneen alas saamisen kannalta Fiksua olisi pistää kone takaperin niin, että sylinterit on telatunnelia vasten ja vaihteisto olisi koneen etupuolella. Koneen etupää on kuitenkin se painavin osa. Hankaluutena takaperinlaitossa tulee, että joutuu jossakin välissä vaihtaan pyörimissuunnan oikeinpäin. Lisäksi tälläisella järjestelyllä saisi rivinelosesta pakoputket kivasti suoraan taaksepäin kuten RX-1:ssä. Yampeissahan muuten kone pyörii kampuran ja kytkimen välisen alennusvaihteen takia "takaperin". Ja 2T-koneenhan vois littaa ihan miten päin vaan, kunhan kompensoi vaihteiston öljymäärän asenossa Eturattaalta vetoakselille voima saa tulla aika lailla 1:1 välityksessä tai jopa ylivaihteella. Ja vetarina toisaan kannattaisi käyttää sellaista mallia, jossa on jarrulevy. Vois testilenkillä tulla muuten tilanteita ;D Mun osalta tää homma taitaa jäädä kuitenkin vaan pohdiskeluksi. Rajoittaa liikaa käyttöä, jos vehjettä ei saa kilpiin.
