Vs: Ockelbo 300: kunnostus Jos ei ole liimattu, niin lähtee teräslangasta tehdyllä koukulla vähän yli 90° kulmaan 4 mm:n väkänen. Sen kun työntää akselia pitkin alle ja kääntää niin että koukku ottaa ulkokehään ja vetää niin irtoaa. Itse ostin aikoinaan motonetistä tällaiset teräksiset "virkkuukoukut". Ne näkyy kuvissa. Olen tuota pakoputkea hitsailemassa ja tuli mieleen, että saisiko sinulta tuon kelkan kopan sisäpuolelta mittoja? Saisin tehtyä kopan alle sopivan pakoputken. Minun kelkka on liian kaukana mennä mittaamaan. Kiinnostaa lähinnä se, miten kaukana tankki on Sachs:n kyljestä? Samoin ohjaustangon etäisyys petiä pitkin mitattuna. Edit: Variaattori akselin korkeus petistä ja etäisyys koneesta myöskin?
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Eiköhän näillä opeilla yhen tiivisteen vaiha. Kiitoksia vinkeistä! Tokihan voin mittoa. Voisitko selvyyden vuoksi vaikka jonku kaavakuvan piirtää halutuista mitoista ja laittaa siitä valokuvan kuvan tänne? Ettei tulis sekaannuksia ja säästyisit kenties turhalta rälläköinniltä/hitsaamiselta.
Vs: Ockelbo 300: kunnostus OK, järkiajatus Yritän raapustaa paperille jotain ja otan siitä kuvan sitten. Tuli vain mieleen, että voisiko -kö se olla kuitenkin erilainen keulakoppa kuin sinulla? Tähän minun Ockelbo 300-S:ään on vaihdettu Lynx 250 liukutelasto alle. Muuttaisiko se jotenkin sitä keulaa? Tankki on joka tapausessa keulassa. Edit: Kuuluuko näihin Sachs SA 290 koneisiin vm -78 ulkoinen puola? Näyttää kuin osassa olisi, mutta osassa ei. Mistä sen voi päätellä?
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Ulkoinen puola tuli 75W valosähköjen myötä vuonna 1971, mikäli oikein muistan.
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Hämääviä nämä manuaalin kirjoitukset. Esimerkiksi sanotaan, että valokäämin keltainen johto kytketään valoille, mutta keltamusta jätetään kytkemättä. Näin tämä ei varmasti toimi. Sama kuin jättäisi vaihtovirtajohdossa vaiheen kytkemättä. Eli oletetaan valokäämi maadoitetuksi mitä se ei oikeasti ole. Manuaalin lopussa on useita eri vaihtoehtoja kytkennöille, mutta vain yksi täsmää magneettoni kanssa eli 6V 36 W:n järjestelmä, sillä valokäämissäni ei ole väliulosottoa maihin. Siis "without centerpoint wiring". Muissa, eli 12V:n 40W ja 75W järjestelmissä väliulosotto taas on olemassa. Lisäksi neliasentoinen startti viittaa tähän 12V, 75W:n järjestelmään. Se tässä hämää kun mikään ei näytä pitävän paikkaansa piirustuksien ja todellisuuden välillä. Magneeton osat ovat numeroinnin perusteella alkuperäisiä. 6 V:n 36 W:n magneetto taas viittaa Sachs SA 280 koneeseen, mutta arvokilven mukaan kone on SA 290. Olisiko otettu magneetto SA 280 koneesta? Jos näin, niin kävisikö se todella mitoiltaan sisään. Herra tietää vaan ei kerro :
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Kannattaa pitää mielessä, että nämä moottorit olivat paikallismoottoreita lukuisiin eri käyttökohteisiin eri speksein eri markkina-alueille. Ja köyhät kelkkatehtaat ostivat sitä mitä sattui kulloinkin olemaan saatavissa. Näin ollen manuaalit ovat lähinnä suuntaa-antavia.
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Sampå, joudun lähteen hetimiten noin 4 päivän reissuun, joten piirustustusten teko jää nyt kesken.
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Onko sulla tämmönen kiilakoppa: http://www.ockelboguiden.se/78300.html Mulla on siis kaljakorikuomulla. Liukutelasto tuskin vaikuttaa, jos ei sitten ole vetoakselin paikkaa muutettu isommin. Tuohon minun kelkkaan on vaihettu moottori aikanaan (MAG -> Sachs) ja nykyisessä petissä on joitain modauksen merkkejä eli en ole ihan varma, onko moottori aivan siinä, missä tehasasenteisena olis. Taian tästä hipsiä pikkuhiljaa kohti stefakauppaa. Lisäys: Enpä hipsinykään suoraan stefakaupoille, vaan päätin kuitenki irrottaa kytkimen ensin ja hyvä niin. Sieltä paljastu stefa, jossa merkintä 30x47x8. Hain sitten noilla mitoilla uuden ja pistin paikalleen jonku lukitteen kans. Vanhaa ei ollu lukittu mitenkään ja siinä oli metallinen ulkokehä. Aika tiukassa oli, mutta okkelistin tuolla toisessa keskustelussa neuvomalla peltiruuvikonstilla lähti. Tuossa sitten ihmettelin Sachsin manuaaleja ja mittakuvia. Niitten perusteella tuota PTO-puolen 30 mm akselia olis vain SA 290 SS-koneessa (ja 340:ssa). Tosin Vesa50 mainitsi sassinpurkutopikissaan tuolle stefalle myös tuon isomman koon. Taitaa tämä mittojen vaihtelu mennä samaan kategoriaan sähköpuolen sekavuuden kanssa? Mitä eroa on SA 290, 290 C ja 290 SS -moottoreilla? Onko siinä tässäkin kelkassa olleessa Magin koneessa 30 mm akseli? 30 mm akselille tarkoitetun kytkimen pystyy kai asentamaan jonku kartioholkin kans 25 milliselle akselille?
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Vanhoissa koneissa oli 25 mm kytkinpuoli ja niihin saa holkin kanssa 30 mm kytkimen. Käytännössä lähes kaikki 70-luvun koneet on jo 30 mm akselilla.
Vs: Ockelbo 300: kunnostus On juuri tuon kuvan näköinen. Siis teippaukset on vähän erilaiset, mutta muuten samanlainen. Kysyit noista moottoreista. Ihan kantapään kautta opittu täällä, että tuo 290 SS:n sylinterin sisus ei ole valurautaa kuten muiden vaan putki on jotain muuta ainetta. Lisäksi siinä on 6 pulttia kannessa normaalin 4:n sijaan. Tuo 290C saattoi olla kilpakoneen moottori. Korjatkoon ne ketkä ovat varmoja. Tuo Sa 290 on normaali 293 cc:n/19,5 hp:n kone. Edit: Tuo ritilä kuomun oikeassa kyljessä muistuttaa kyllä erään toisen kelkan kuomua. Niin, se oli kevytmetallia tuon 290 SS:n (sporttikelkan) sylinterinputki ja sen voi käsittääkseni vaihtaa tarvittaessa.
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Tässä olisi käsin piirretty kuva ja tekstissä kysymysmerkillä toivotut mitat. Toivottavasti näkyy kuvasta. Tuon lohkon ja 2 variaattoriakselin etäisyys luulisi olevan aika vakio; samoin korkeus pohjasta. Muuten, onko sinulla Sachs:n ja rungon välissä kumia "iskunvaimentimina"? Tuntuisi tarpeelliselta.
Vs: Ockelbo 300: kunnostus No niin, yritin vähän mittailla. Nämä ei sitten välttämättä ole absoluuttisia totuuksia ja ainakin noilla minun petikumeilla kone heiluu pikku kierroksilla aika holtittomasti, yläkerta tekee useamman sentin liikettä. Eli ainakaan ite en hitsais näillä mitoilla yhtään saumaa valmiiksi. A 26 cm B 26 cm C 16 cm h 14 cm x 13 cm Mittaan C semmonen huomio, että tuo variaattorin "heliksi" tulee aika lähelle rungon keskilinjaa. Ja tankin takareunahan on kokolailla tasalla telatunnelin katon kanssa. Sitten muutama kuva, joissa näkyy nuo petikumetkin. Ockelin -73 manuaali sanoo noita poikittaisia rautoja lehtijousiksi (fjäderblad) ja kyllä nekin tosiaan näkyi taipuvan kaasuttaessa. Kyseisessä oppaassa on muutenkin kuvattu yksityiskohtaisesti koko moottoripeti kumityynyineen. Pyramidissa (-ko?) oleva muovipussi on tuntimittarin päällä kosteussuojana, kun joku sitä ehkä ihmettelee. Tulipa vaihettua ketjukoppaan rasvat. Eilen seku kurkkasin ladun teon jälkeen tarkistusluukun alle ja hoksasin, että ylärattaan pultti oli kiertyny hyvän matkaa auki. Otinpa sitten koko kopan auki, vaihoin rasvat ja laitoin pultin lukitteen kans kiinni. Saako esim. Etralta metritavarana öljynkestävää pehmeää tiivistenauhaa? Olis vähän helpompi, kuin aina sotkea silikonin kans, kun ketjukoppaa aukoo. Niin ja sain nyt toimimaan semmosen sytytystä haistelevan kiekkamittarin tai ainaki se ihan järkevän oloisia lukemia näyttää. Rupesin sitte miettimään, että sais olla pikkusen ylempänä kytkentä tai kevyemmät välitykset. Sopivaa alaratasta ei taida ihan vähällä löytyä, mutta saisko kytkentää jotenki kikkailemalla nostettua korkeammille kierroksille? Ajot on kuitenki lähes yksinomaan latukoneen/kuormalavan vetoa ja siinä joutuu pintakaasulla ajelemaan. Mittarin mukaan enimmäkseen alle 3500 rpm.
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Suurkiitos Sampå . Kyllä minä noilla mitoilla saan sen suoran putken väänneltyä kopan alle. Ja jos ei kerralla sovi niin sitten korjataan. Kävi myös mielessä, että jos siirrän bensatankin laatikkoon istuimen alle, niin sittenhän keulaan tulee tilaa pakoputkelle. Mitä mieltä olet, toimisiko tuo noin? Edit: Näyttää kuin noita kumeja olisi niin pitkittäisten kuin poikittaistenkin palkkien/rikkojen alla(kuvasi no 1) ohuemmat pitkittäisten palkkien alla ja paksummat tämän latan kahden puolen (viimeinen kuva).
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Kaipa sen putken sinne tankin paikallekin voi viedä. Mulla ei ole kokemusta, kuin tuosta mikä on paikallaan, enkä tiiä niitten mitoituksesta mitään. Osaako joku sanoa, pitäiskö tuossa minun pöntössä olla jotain rakenteita sisällä? Petikumeja on tosiaa sekä rungon ja poikittaisten välillä, että poikittaisten ja pitkittäisten välillä. Aika notkea paketti tuo on.
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Pakoputken alkupään vedän antamiesi mittojen mukaan mutkalle aina sinne metriin saakka. Siihen asti olen varma, että sopii. Siitä eteenpäin taidan jättää suoraksi ja koekäyttää ensi tai seuraavalla viikolla koneeen. Teen loput valmiiksi sitten kun olen käynyt ensi kuussa paikan päällä katsomassa että keulakoppamme ovat tosiaan samanlaiset sieltä tankin puolelta. Nyt väsäilen kumeja alle.
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Tässä linkissä on muutama, rakenteeltaan erilainen äänenvaimennin. Niistä tuo vaimentaja no. 5 on se mikä Ockolbo:n Sachs koneisiin on todennäköisimmin laitettu 70-luvulla. Myös no 4 on mahdollinen. Niissä on yhdistetty vaimennin ja pakoputken vastakartio samaan pakettiin. http://latka.mbnet.fi/ankkari.htm
Vs: Ockelbo 300: kunnostus Mulla ois muuten 70-lukusen trial Bultacon äänenvaimentimien tehtaan piirustusten kopioita paperilla. Ovat pikkaisen monimutkasempia rakenteeltaan, mutta ovatkin kilpakäyttöön suunniteltuja. Pitäs varmaan vetää skannerin läpi. Olivatki Montesa Cotan pönttöjä, ei Bultacon. Epsanjalainen trialipyörä kuitenki.
